Ensimmäisenä pääsiäispäivänä, III vuosikerran epistolateksti
Rippipuhe
Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. 1 Kor. 5:7-8.
Rakkaat Kristuksen viattomalla verellä kalliisti lunastetut ehtoollisvieraat!
Saamme tekstimme sanoilla kutsua toinen toistamme: "Viettäkäämme juhlaa!" Tämä on mahdollista, koska Kristus on totisesti ylösnoussut ja pääsinpäivä on tullut. Jumalan kansa on päässyt pakkotyöstä Jumalan lasten ihanaan vapauteen. Israelin kansan oli Egyptissä raadettava ja rakennettava toisen kansan paremman elintason hyväksi varastokaupunkeja. Mutta kun Jumala johdatti sen sieltä pois, sille säädettiin pääsiäisjuhla vapautumisen muistoksi. Ja sille luvattiin profeetan ennustuksessa vieläkin parempi tulevaisuus kuin Kanaanin maassa. Jesaja lausui Uuden liiton ajasta: "Te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä... He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä;... Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn." Jes. 65:18-22.
Jumalan kansa on päässyt velkavankeudesta. Se on vapaaksi ostettu.Se on lunastettu kansa. Se elää armosta, iloitsee autuudestaan ja tekee sydämen halusta, vapaaehtoisesti, kenenkään pakottamatta, Jumalan valtakunnan työtä.
Säälittävä on ihminen, joka on lain alla ja jota lain ruoskalla ajetaan pyhitykseen ja hyviin tekoihin. Hän ei koskaan voi iloita työnsä hedelmistä, sillä laki jää aina häneltä täyttämättä, mikään teko ei ole kyllin hyvä ja vaikka hän kuinka parhaansa tekee, silti laki tuomitsee ja omatunto soimaa.
Mutta miten autuas onkaan uskova, kun hän saa panna täyden sielunsa turvan Herraan Jeesukseen ja luottaa siihen, että Kristus on tehnyt kaiken autuuteen vaadittavan hänen edustajanaan ja takaajanaan. Sellaisina kuin olemme saamme tulla Jeesuksen tykö. Hän riisuu meidät taakoistamme ja sanoo: 'Poikani, tyttäreni, sinun syntisi ovat anteeksi annetut, mene rauhaan.'
Ottakaamme siis sydämellemme tekstimme sana:
1. "Peratkaa pois vanha hapatus"
Vaikka Israelin kansalla oli kovaa, kun se teki pakkotyötä, se ei ollut kuitenkaan vielä pahinta, mikä voi ihmistä kohdata. Se ei ollut helvetin loputonta tuskaa, vaan siellä oli lihapatoja, joiden ääressä sai tyydyttää nälkänsä ja joita kärsimättömät israelilaiset erämaassa kaipasivat. Antaisimme väärän kuvan maailmassa elämisestä, jos sanoisimme ihmisten siellä välttämättä vain kärsivän. Ei suinkaan niin, vaan maailman lapsilla on omat ilonsa, ja monta kertaa heillä on paljon paremmin kuin israelilaisilla Egyptissä. Mutta se, mitä heiltä puuttuu, on Kristuksen verellä puhtaaksi vihmottu omatunto, rauha Jumalan kanssa ja autuuden kristillinen toivo. Maailman lapset eivät ole omassatunnossaan heränneet huomaamaan tilaansa Jumalan edessä.
Nyt apostoli haluaa varoittaa meitä uskovia, ettemme olisi valvomattomia ja palaisi epäuskon tilaan. Hän kehottaa meitä perkaamaan pois vanhan hapatuksen. Tuo vanha hapatus on uudestisyntymätön, vanha ihminen kaikkine pahoine himoineen ja epäuskon mielineen. On tarpeen kuolettaa vanha ihminen joka päivä. Jos Kristus ristiinnaulittuna siirtyy silmiemme edestä pois, tilalle tulee jotakin muuta, sellaista, mikä orjuuttaa, mikä tekee happamaksi ja mikä karkottaa juhlamielen eli autuuden ilon.
Vanhan hapatuksen pois perkaaminen tarkoittaa jokapäiväistä parannusta, jatkuvaa kääntymystä ja kokonaisvaltaista uudestisyntymistä. Sen yhteyteen ei sovi mikään synti, ei mikään itsekkyys, ei mikään rakkaudettomuus, ei mikään ilkeys, ei mikään pahuus, ei mikään ahneus, ei mikään haureus, ei juopottelu, ei maailmanmielisyys eikä mikään väärä oppi. Tuo kaikki paha on pois pantava ja synniksi tunnustettava. Paavali sanoo: "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa." 1 Kor. 6:9-10.
Ja Paavali jatkaa: "Jumala, joka herätti kuolleista Herran, on herättävä meidätkin voimallansa. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se!" 1 Kor. 6:14-15.
Kun vietämme Jumalan Hengessä pääiäistä, johtaa se elämän ojentumiseen. Emme elä lihan mukaan. Syntinen liha tosin meissä pysyy ja vaikuttaa, mutta me itse luemme sille kuolemantuomion ja hautaamme sen päivittäin pyhän kasteen veteen.
2. Pukeutukaamme puhtaaseen juhlapukuun
Apostoli sanoo: "Onhan meidän pääsiäislampaamme Kristus teurastettu." Kun Jumala asetti pääsiäisen Israelin kansalle Egyptissä, heidän tuli teurastaa virheetön, vuoden vanha karitsa ja syödä se, sitten kun se oli tulessa kypsennetty. Karitsan verellä piti sivellä oven pihtipielet ja kamana. Missä näin tapahtui, rangaistus ei kohdannut talon väkeä. Kynnykselle verta ei sivelty sen vertauskuvana, että Kristuksen veri on pyhä veri, jota ei saa tallata. Kun siis Paavali sanoo, että Kristus, meidän pääsiäislampaamme on teurastettu, hän osoittaa, että me olemme päässeet Jumalan tuomiosta ja rangaistuksesta vapaiksi.
Kun pyhässä ehtoollisessa nautimme Kristuksen ruumiin ja veren, älkäämme tallatko sitä jaloillamme, siis älkäämme nauttiko sitä kääntymättömin, epäuskoisin mielin. Sillä se, mitä ehtoollisessa saamme, on Jumalan Pojan pyhä ruumis ja veri, kärsimyksen helteessä ja tulessa meitä varten valmistettu. Tämä Kristuksen kärsimys on puhdistustuli, oikea kiirastuli, jollaista toista ei tule ja jota ei enää tarvita. Kristuksessa on näet täydellinen puhdistus. Sanoohan Raamattu, että Kristus on "toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa." Hebr. 1:3. Tästä seuraa, että "jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas". 1 Joh. 3:3.
Suuri on siis se lahja, jonka ehtoollisessa saamme. Siinä meidät puhdistetaan syntien anteeksiantamuksella kaikesta happamasta.
Näkyköön se myös elämässämme. Raamattu kehottaa meitä: "Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne." Fil. 4:8-9.
Juhliin pukeudumme parhaisiimme. Pukeutukaamme Kristuksen ylösnousemuksen juhlan viettämiseen kahdella kauniilla tavalla. Pukekaamme Kristus päällemme vanhurskauden puvuksemme uskossa ja samalla myös siksi puvuksi, joka kertoo ulospäin, että olemme taivasmatkalla.
Markku Särelä
