Hän ei ole täällä!

Hän ei ole täällä!

Pääsiäispäivä.

Mutta viikon ensimmäisenä päivänä he ja eräitä muita naisia tuli hyvin varhain haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. He huomasivat kiven vieritetyksi pois haudalta. He menivät sisälle, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa. He pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan. Miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?  Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää antaa syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulita ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.'" He muistivat hänen sanansa. Ja he palasivat haudalta ja ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. (Luuk. 23:1–9)

Halleluja! Kristus on noussut kuolleista!

Tämä on aamu on siunatun evankeliumimme aamu. Kuulemme, että naisia, jotka olivat seuranneet Jeesusta ja hänen opetustaan, oli matkalla haudalle, johon Vapahtajamme oli haudattu. Mitä he odottivat löytävänsä siellä? He olivat nähneet Jeesuksen kuolevan ristiinnaulittuna perjantai-iltapäivällä. He olivat nähneet Jeesuksen kyljen lävistettävän roomalaisen sotilaan keihäällä. He olivat nähneet Jeesuksen ruumiin kylmänä ja laskettavan alas kylmään hautaan tuona samana perjatai-iltana. Mitä nämä naiset siis odottavat löytävänsä, kun he kulkevat hautapaikkaa kohti tuona pääsiäispäivän aamuna? Ei ole iloa eikä naurua, heidän askelissaan. Ei heillä ole palmunoksia korkealla käsissään. Ei. Sen sijaan heillä on suru ja he ovat epävarmoja. He surevat menetettyä ystäväänsä ja opettajaansa, jonka poismeno on vienyt heiltä kaiken toivon ja lohdun, jota he hänen eläessään saivat kokea ja omistaa. He ovat epävarmoja, koska vaikka heillä oli voiteet ja yrtit valmistettuna, kuinka he pääsisivät voitelemaan kuolleen mestarinsa ruumiin. Hauta oli suljettu kivipaadella ja sen edessä sotilaat, joille oli annettu käsky estää pääsy haudalle. Viikkoa ennen naiset olivat heiluttaneet riemuhuudoin palmunoksia saapuvalle kuninkaalle – nyt he kantoivat käsissään yrttejä, jotka oli tarkoitettu kuolleelle ruumiille. Ei heidän sydäntään täytä riemu, vaan mitä syvin murhe.

Joku saattaa miettiä, voisimmeko muuta odottaakaan. Eikö se ole ihan oikein, että nämä naiset ja muutkin Jeesuksen opetuslapset surevat ja murehtivat tuota ristiinnaulittua Jeesusta, joka oli heille niin rakas?

Rakkaat ystävät. Haluan vastata tähän kysymykseen rakkaudessa: Ei! Se ei ole oikein!

Mutta ennen kuin ajattelet: – Kauheaa, miten rakkaudeton ja kovasydäminen pastori tuossa onkaan, kun ei lainkaan osoita myötätuntoa surevia kohtaan! Niin kuule mitkä sanat sinulle tänään kuuluvat.

Ensiksikin, kaikki murhe ja suru ei ole hyvästä. Kaikki ihmistunteet eivät ole sielun parhaaksi. Nämä naiset nimittäin ovat murheissaan väärästä asiasta, eli Kristuksen kuolemasta. Jeesus itse oli sanonut ennen ristiinnaulitsemistaan: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. - - - Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä kuivalle tapahtuu?" (Luuk. 23:28, 31) Ristinkuolema oli juuri se, minkä tähden Kristus oli tullut! Hän omaksui ihmisluonnon, että hän kantaisi ristinpuulle koko ihmiskunnan syntitaakan. Ei sen vuoksi ole lainkaan syytä murehtia ja surra, sillä sehän oli Jumalan kaikkein pyhin tahto ja rakkaus sinua ja minua, kurjia syntisraukkoja kohtaan. Kristuksen kuolema oli Jumalan tahto sinun hyväksesi ja sen hän toteutti loppuun saakka. Huomaa kuitenkin, että Kristus ei kiellä murehtimasta. Meillä on syytä murheeseen, mutta ei Kristuksen, vaan omien syntiemme tähden. Emme ole suruttomia, kuten maailma, joka ei mitään halua Jumalan Pojan kärsimyksestä kuullakaan. Sen sijaan katsahdamme omaa vaellustamme ja sydäntämme, jonka niin usein täyttää paha himo, väärän kunnian pyyntö ja tottelemattomuuden ja katkeruuden henki. Ja miten helposti se meidät kietoo. Miten mielellämme me haluaisimme etsiä sille oikeutusta. Missä on silloin oikea murhe, joka nousee uskosta, joka voi pahoin syntimme tähden. Syntimme, jonka tähden Kristus joutui hikoilemaan tuskanverta ja antamaan henkensä alttiiksi? Synnin, jonka tähden Jumala – Isä – omasta rakkaudestaan joutui antamaan Ainosyntyisen Poikansa kuolemaan. Niin. Suremmeko me näitä? Suretko sinä?

Toiseksi, Kristuksen kuoleman murehtiminen on epäuskon toimi. Huomaamme, että haudalle kulkevat naiset eivät todella uskoneet, mitä Kristus oli heille julistanut. He eivät uskoneet Kirjoituksia, jotka todistavat hänestä! Tämä on syy siihen, miksi näillä naisilla ei ollut toivon valoa sydämessään, kun he lähestyivät Jeesuksen hautaa tuona aamuna. Voi miten kauhistuttava matka tuo on ollutkaan heille! Kävellä pimeässä tietäen, että vaikka sotilaat jostain syystä antaisivatkin heille pääsyn haudalle, niin sittenkään he eivät löytäisi sieltä mitään muuta, kuin heidän Vapahtajansa kuolleena. Ja mitä on kuollut Vapahtaja, muuta kuin kuollut toivo. Se on toivottomuus.

Kuinka sitten he eivät uskoneet? Ehkä ihmettelet, mikä heidät oli sokaissut. Miksi he eivät muistaneet Jeesuksen sanoja? Rakas ystäväni, ennen kuin tuomitset näitä opetuslapsia, tunnustele sydäntäsi. Kuinka monet kristityt tänäkin päivänä ovat juuri kuin nuo naiset. He ovat kuulleet evankeliumin. He saattavat joka sunnuntai kuulla sen omalta pastoriltaan, joka saarnaa ja opettaa uskollisesti Raamatun totuutta. Hän osoittaa heille Kristukseen ja julistaa: - Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:36) Mutta silti poloinen kristitty huokaa lain alla: – Kyllä, mutta ei minulle. Minun syntini ovat liian väkevät ja minä olen syyllistynyt niihin niin usein. Kristus on kyllä minun syystäni kuollut – se on totta. Mutta minä ole edelleen syntinen ja sellaisena pysyn. Voisin asialle jotain. Parasta vain yrittää näytellä uskovaista, niin ehkä minä joskus armon koen.

Onko tämä sinulle tuttu tilanne, kristitty? Tunnetko, että sinun syntisi ovat liian raskaat, liian voimakkaat Kristuksen kannettavaksi, ja kuitenkin sinä itse haluat niitä kantaa ja vielä kuvittelet siinä onnistuvasi! Onko Jeesus sinulle liian heikko Vapahtaja? "Herää sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!" (Ef. 5:13) Kristus ei ole heikko, tai kyvytön kantamaan sinun syntejäsi, vaan sinä olet! Katso! Ei Kristus jäänyt kuolemaan, hän on ylösnoussut! Ja niin kauan kuin sinä hyljeksit evankeliumia ja kiellät Jeesusta olemaan Vapahtajasi ja halveksit ristinpuulla voittanutta, jolla on kuoleman ja tuonelan avaimet, niin se olet sinä, joka kulkee pimeässä ja jolle Kristus on haudan vanki. Vaikka silloin se on uskosi, joka on kuollutt! Mutta niin kuin oli totta noille evankeliumitekstimme naisille, niin on sinullekin totuudelliset tänä päivänä nuo valtavat sanat: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.

Enkelit julistivat evakeliumin Herran ylösnousemuksesta noille murheessa murtuneille naisille. Näin ihanasti uskon siemen, tuo autuas ilon kipinäinen valaisi heidän pimeytensä. Oi miten autuas tuo hetki on täytynyt olla!  – Mutta pastori! sinä kysyt, – Raamattuhan sanoo, että nämä naiset olivat peloissaan ja vapisivat! Kyllä, rakas uskovainen! Mutta tuo pelko ja vavistus ei enää noussut epäuskon pimeydestä. Tämä pelko ja hämmästys on aivan erilaista kuin sellainen pelko, jossa on epäuskoa ja tuomiota. Tämä vapiseva peljästys, jota naiset kokivat on verrattavissa merimieheen, joka on seilannut sumussa ja vailla tuulta menettänyt toivonsa löytää enää rantaa, mutta sitten aivan yhtäkkiä kun hän avaa silmänsä hän näkeekin siinä aivan edessään  rantaviivan ja vihannan maan, kuin paratiisin. Hän on aivan hämmästynyt ei voi ymmärtää kuinka näin on, mutta silti ojentautuu eteenpäin kohti tuota rantaa, eikä halua laskea katsettaan siitä.

Älkäämme mekään siis yrittäkö sulkea kuin pieneen laatikkoon sitä, millä tavoin ihminen reagoi siihen, kun hän saa kuulla evankeliumin ilosanoman ja omistaa uskon. Sinussa se näkyy yhdellä tavoin, toisella toisin. Toiselle se saa helpotuksen naurun huulille, toinen puhkeaa ilon kyyneliin, joku taas hiljaa kiittää sydämessään Jumalaa. Mutta usko on sama, niin kuin evankeliumi on yksi: Me tunnustamme: ”yksi Herra, yksi usko, yksi kaste” (Ef. 4:5)

Evankeliumia siis enkelit tuona aamuna julistivat, ja samoin seurakunnan kutsumat enkelit julistavat sitä joka jumalanpalveluksessa: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.” Mutta mitä tarkoittaa: ”noussut ylös”?

Se tarkoittaa, että sinun syntisi ovat todellakin anteeksiannetut. Jumala on hyväksynyt Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman täydellisenä sovituksena. Hän kuoli sinun syntiesi tähden, mutta samalla hän kuoletti Kuoleman. Kuoleman täytyi kohdata voittajansa. Sinulle ei siis enää ole iankaikkista kuolemaa, vaan ainoastaan iankaikkinen elämä Kristuksessa! Jumalan sydämessä ei ole vihaa tai tuomiota sinua kohtaan, vaan sula anteeksiantamus ja iankaikkinen  Isänrakkaus. Jumalan silmissä sinä olet hänen rakas lapsensa, niin kuin Kristus on hänen ainokainen Poikansa, sinun veljesi. Et sinä ole Jumala, mutta sinä olet hänen omansa. Hän on temmannut sinut itselleen. Jos sinun on tätä vaikea uskoa, niin katso Jeesuksen hautaa, se on tyhjä! Kuule enkelien sanat: Hän ei ole täällä!

 Jos olisi yksikin synti, edes yksi syntinen ajatuskin, joka olisi jäänyt sovittamatta, niin Jeesus olisi tänäkin päivänä haudassaan, kuolleena. Ymmärrättekö tämän? Toistan: Jos olisi yksikin synti, edes yksi syntinen ajatuskin, joka olisi jäänyt sovittamatta, niin Jeesus ei olisi noussut kuolleista. Mutta onko Jeesus siellä? - EI OLE!

Se tarkoittaa, että sinun syntisi, kuten koko maailman, on kokonaan sovitettu ja anteeksiannettu. Sinä olet vapaa! Oi kiitos Jumalalle Kristukselle, meidän vahvalle vuorilinnallemme! Hän oli, ja hän on ja hän on iankaikkisesti meidän vanhurskautemme Isän Jumalan edessä. Usko tämä rakas kuulijani ja katso, kuinka pääsiäisaamun siunattu valkeus valaisee sinua näissä sanoissa jotka Jeesuksen haudalla kaikuvat: ”Hän ei ole täällä, hän on noussut ylös!” Vastaamme: Totisesti hän on ylösnoussut!

 Amen, amen, amen.

 Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelkoon teidän sydämenne ja ajatuksenne ylösnousseessa Vapahtajassamme, Jeesuksessa Kristuksessa. Amen.

 


Tyhjä vasen

Lue saarnoja

    • All
    • Mika Bergman
    • Edward Brockwell
    • Vesa Hautala
    • Markus Mäkinen
    • Kimmo Närhi
    • Dani Puolimatka
    • Markku Särelä
    • Risto Relander
    • Saarna
    • Rippisaarna
    • Hartaus
    • Matt. 7:13 14
    • Matt. 7:15 21
    • Matt. 21:1 9
    • Luuk. 16:1 9
    • Luuk. 17:11 19
    • Luuk. 19:41 47
    • Anteeksiantamus
    • Armonvälineet
    • Evankeliumi
    • Ilo
    • Ikuinen Elämä
    • Israel
    • Jaakob
    • Jeesuksen Kärsimys
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Job
    • Jumala
    • Jumalan Poika
    • Jumalan Rakkaus
    • Jumalan Sana
    • Kadotus
    • Kaksiluonto–oppi
    • Kaste
    • Katumus
    • Kiitos
    • Kiusaukset
    • Kristillinen Elämä
    • Kristillinen Seurakunta
    • Kristityn Risti
    • Kärsimys
    • Lohdutus
    • Lopunajat
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Oikea Oppi
    • Omaisuus
    • Pyhä Henki
    • Raamattu
    • Rauha
    • Sovitus
    • Suru
    • Synti
    • Usko
    • Vanhurskauttaminen
    • Koettelemukset
    • Synninpäästö
    • Kristuksen Taivaaseen Astuminen
    • Johannes Kastaja
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Rukous
    • Pääsiäissunnuntai
    • Toinen Pääsiäispäivä
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • 4. Sunnuntai Pääsiäisestä (Cantate)
    • Marianpäivä
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • 3. Paastonajan Sunnuntai (Oculi)
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Palmusunnuntai
    • Kiirastorstai
    • 1. Adventtisunnuntai
    • 2. Adventtisunnuntai
    • 3. Adventtisunnuntai
    • 4. Adventtisunnuntai
    • Jouluaatto
    • Ensimmäinen Joulupäivä
    • Joulun Jälkeinen Sunnuntai
    • Uudenvuodenaatto
    • Uudenvuoden Päivän Jälkeinen Sunnuntai
    • Septuagesimasunnuntai
    • Seksagesimasunnuntai
    • Loppiainen
    • 1. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 4. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 5. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 6. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Kynttilänpäivä
    • Helluntai
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 3. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 6. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 8. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Helatorstai
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 14. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 16. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 17. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mikkelinpäivä
    • 20. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 21. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 22. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 23. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 26. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Pyhäinpäivä
    • Kirkkovuoden Lähinnä Viimeinen Sunnuntai
    • Tuomiosunnuntai
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Maallinen Ja Hengellinen Uskovan Elämässä
    • Pyhä Raamattu
    • Pyhä Saarnavirka
    • Harha
    • Antaminen
    • Etsikkoaika
    • Lähimmäinen
    • Kiitollisuus
    • 22.Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • 1. Vuosikerta
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • Oletus
  • Päivämäärä
  • Satunnainen
  • 3. pääsiäisenjälkeinen sunnuntai, I vsk Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Vähän aikaa, niin ette enää näe minua, ja taas vähän aikaa, niin näette minut, sillä minä menen Isän luo." Silloin muutamat hänen opetuslapsistaan sanoivat toisilleen: "Mitä tarkoittaa, kun hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin
    Read More
    • Jumalan Sana
    • Markus Mäkinen
  • Pääsiäispäivä. Mutta viikon ensimmäisenä päivänä he ja eräitä muita naisia tuli hyvin varhain haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. He huomasivat kiven vieritetyksi pois haudalta. He menivät sisälle, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa. He
    Read More
    • Evankeliumi
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Markus Mäkinen
    • Pääsiäissunnuntai
    • Sovitus
  • 5. paastonajan sunnuntai (judica) I vsk Mutta kun Kristus tuli esiin tulevaisen hyvän ylipappina, hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan pyhään ja sai aikaan iankaikkisen
    Read More
    • 1. Vuosikerta
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Kimmo Närhi
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • 4. paastonajan sunnuntai I vsk. Joh. 6:1-15 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, meren tuolle puolelle. Häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen. Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Risto Relander
    • Saarna
  • 4. paastonajan sunnuntai (puolipaasto), I vuosikerta. Kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla hienoa mannaa, hienoa kuin härmä. Kun israelilaiset näkivät sen, he sanoivat toisilleen: "Se on mannaa." Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Tämä on se leipä, jonka HERRA on antanut teille syötäväksi.”
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Evankeliumi
    • Markus Mäkinen
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Rippisaarna
  • Psalmissa 19 Pyhä Henki nostaa silmämme taivaiden ääriin, ja näin hän näyttää meille Jumalan Sanan valtavan ja suuren aarteen. Sellainen voima Sanalla on, että se tunkeutuu sielujemme syvyyksiin. Olemme täynnä hämmästystä Jumalan ihmeistä sekä hänen maailmassaan että hänen Sanassaan. Psalmista aloittaa ylistämällä Jumalaa hänen kunniastaan, jota julistetaan luomakunnassa. Hän ylistää
    Read More
    • Edward Brockwell
    • Hartaus
    • Jumalan Sana
    • Pyhä Raamattu
    • Usko
  • 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 1. vsk. 1 Moos. 3:1–15 Mutta käärme oli älykkäin kaikista kedon eläimistä, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" Vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere), 1. vsk, Matt. 15:21-28. Sitten Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Katso, kanaanilainen nainen tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti tytärtäni." Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 3vsk. 2. Kor. 1:3–11 Kiitetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat osaksemme runsaina,
    Read More
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Dani Puolimatka
    • Lohdutus
    • Saarna
  • Luuk. 10:17–22: Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimessäsi." Hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman. Katso, olen antanut teille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Ilo
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Luuk. 17:7–10: Jos jollakulla teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'? Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kun syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'? Eihän hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä
    Read More
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Septuagesimasunnuntai
  • Luuk. 12:42–48: Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos palvelija sanoo
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mika Bergman
    • Pyhä Saarnavirka
    • Saarna
  • Uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltijaLuuk. 12:42–48 Pastori Vesa Hautalan saarna Orivedellä 13.8.2017
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Saarna
    • Vesa Hautala
  • Luuk. 14:25–35: Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille: "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se
    Read More
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kristillinen Elämä
    • Kristityn Risti
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 15:1–9: "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn
    Read More
    • Mika Bergman
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • Saarna
  • Joh. 17:6–10 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin. Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille;
    Read More
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • 1 Moos. 32:24–31 Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan. Ja mies sanoi: "Päästä minut, sillä päivä koittaa". Mutta hän vastasi:
    Read More
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 12:1–16 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan;
    Read More
    • Antaminen
    • Jumalan Rakkaus
    • Mika Bergman
    • Palmusunnuntai
    • Saarna
  • Joh. 6:24–36 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta. Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?" Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Mika Bergman
    • Omaisuus
    • Saarna
  • Luuk. 7:36–50 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle. Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Anteeksiantamus
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Synti
Lataa lisää pidä SHIFT pohjassa ladataksesi kaikki Lataa kaikki

Muista myös saarnakirjat

    • All
    • G. A. Aho
    • Rupert Efraimson
    • Markku Särelä
    • C. F. W. Walther
    • Saarnakirjat
    • Hartauskirjat
  • Oletus
  • Otsikko
  • Päivämäärä
  • Satunnainen