Pääsiäisen aihe on Jeesuksen ylösnousemus kuolleista. Tämä tapahtuma ilahdutti suuresti Jeesuksen opetuslapsia ja muita uskovia. Maria Magdaleena, Maria Jaakobin äiti ja Salome menivät varhain sunnuntaiaamuna haudalle voidellakseen Jeesuksen ruumiin. Mennessään he ajattelivat, kuinka he saisivat haudan suulle laitetun kiven vieritetyksi pois. Hämmästys oli suuri, kun enkeli vieritti kiven pois. Kivi, salvat ja vartijat eivät voineet sulkea Jeesusta hautaan, vaan hän nousi ylös. Naiset saivat tehtävän viedä ilosanoman Jeesuksen opetuslapsille. Sillä matkallaan he saivat nähdä Jeesuksen. Kun opetuslapset kuulivat Jeesuksen ylösnousemisesta, Pietari ja Johannes lähtivät kiiruhtaen haudalle. He näkivät, ettei Jeesus ollut haudassa, mutta käärin- ja hikiliinat olivat siellä. Hän oli siis noussut haudasta.

 

Jeesuksen ylösnousemus johti opetuslapsia ja muita uskovia entistä selkeämpään uskoon. Jeesuksen kuoleman jälkeen he olivat olleet pettyneitä. He eivät olleet vielä ymmärtäneet Jumalan sanaa. Oman järkensä varassa he olivat onnettomia eivätkä käsittäneet Vapahtajan ylösnousemusta, vaikka Jeesus oli sanonut heille useaan kertaa, että hän voittaa kuoleman. Tämä lupaus kuului näin: "Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös." (Matt. 16:21, ks. myös Matt. 17:22,23 ja 20:18,19)

Kun opetuslapset näkivät, että Jeesus oli noussut haudasta, heidän uskonsa selkiintyi. Ennen he olivat olleet omien ajatustensa vallassa. Nyt tähän tuli muutos. He pääsivät ihmisjärjen pettävistä ajatuksista Jumalan sanan varaan. Jeesuksen opetukset avautuivat heille syvemmällä tavalla kuin ennen. Hänen valtakunnassaan on kysymys syntien anteeksiantamuksesta ja kuoleman voittamisesta, ei suinkaan maallisesta menestyksestä.

Mitä Jeesuksen ylösnousemus merkitsi? Se osoitti, että Jeesus on voittanut synnin ja kuoleman vallan. Raamattu sanoo: "Synnin palkka on kuolema." (Room. 6:23) Jeesus ei ollut tehnyt syntiä, eikä siis ansainnut kuolemaa. Kuitenkin hän alistui kuolemaan, mutta ei omien syntiensä, vaan meidän syntiemme tähden. Kun hän nousi kuolleista, hän osoitti kokonaan maksaneensa synnin palkan. Hänen sovitustyönsä meidän puolestamme on siis täysin pätevä.

Jeesuksen sovitustyön pätevyyden voimme ymmärtää Raamatun sanoista: "Hänet (Jeesuksen) Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista." (Apt. 2:24) Jeesus päästettiin kuoleman kivuista ja vaivasta, kun hän nousi kuolleista. Tämä osoittaa, että hän on päässyt vapaaksi siitä syystä, jonka tähden hän kuoli. Se syy oli meidän syntimme. Koska Jeesus kantoi syntimme meidän sijassamme, merkitsee hänen vapauttamisensa kuoleman kivuista sitä, että hänen antamansa uhri meidän synneistämme kelpaa Jumalalle. Vapahtaja on maksanut jokaisen ihmisen kaikista synneistä riittävän sovitushinnan. Jokainen, joka tämän uskoo, on synneistään vapaa.

Raamattu teroittaa Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä meidän iankaikkisuutemme kannalta. Tästä asiasta oli aikanaan Korinton seurakunnassa epäselvyyttä. Jotkut eivät uskoneet kuolleiden herättämiseen. Apostoli Paavali joutui opettamaan tiukasti: "Jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne." (1 Kor. 15:16,17) Toiselta puolen Kristuksen ylösnousemus osoittaa, että jokaisella Vapahtajan omalla on iankaikkinen elämä. Apostoli kirjoitti: "Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista." (1 Kor. 15:20)

Vapahtaja on noussut kuolleista esikoisena. Hänen voittonsa kuolemasta on perustus sille, että kuolema ei voi meitäkään vahingoittaa. Kun Vapahtajamme ja Välimiehemme on voittanut kuoleman, hän myös vie jokaisen omansa perille saakka iankaikkiseen autuuteen.

Helluntaina muistellaan sitä, että Jumala lähetti Pyhän Hengen uskoville. Apostolit ja muut uskovat olivat Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen olleet peloissaan eivätkä vielä olleet puhuneet Jumalan sanaa julkisesti. Jumala oli säätänyt, että apostolien piti odottaa Jerusalemissa Pyhän Hengen vuodattamista.

 

Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona. Hänen jumaluutensa käy ilmi muun muassa siitä, että hän on osallistunut luomiseen. Raamattu sanoo: "Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä." (Ps. 33:6) Tärkeä huomio on myös, että Pyhä Henki on antanut Jumalan sanan. Apostoli Paavali opetti: "Kaikki Raamatun kirjoitus on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta." (2 Tim. 3:16) Näin ollen Pyhä Henki oli ollut jo iankaikkisuudessa olemassa ja synnyttänyt uskoa jo Vanhan liiton aikana. Helluntaina hänet sitten vuodatettiin näkyvällä tavalla.

Helluntaina toteutui profeetta Jooelin kautta lausuttu ennustus: "Minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni." (Jooel 2:28,29) Tämän ennustuksen perusteella Pietari myös puolustautui niitä kohtaan, jotka väittivät uskovien toimivan väärällä asialla.

Pyhä Henki vuodatettiin huomiota herättävällä tavalla. Kun uskovat - kaikkiaan noin 120 henkilöä, vrt. Apt. 1:15 -olivat koolla, tuli humaus taivaasta. Kyseessä on ääni, jonka läsnäolijat kuulivat. Tapahtui myös näkyvä ilmiö: uskovien päälle laskeutui tulisia kieliä. Kun he alkoivat puhua Jumalan suurista teoista, he puhuivat niistä sellaisilla kielillä, joita he eivät olleet opiskelleet. Tässä toteutui Vapahtajan ennustus, jonka hän oli uskovistaan sanonut: "... he puhuvat uusilla kielillä." (Mark. 16:17) Kielillä puhuminen oli myös todistus niille, jotka kuulivat. He saivat todistuksen siitä, että evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille eikä vain juutalaisille.

Jumalan antaman ihmeen tarkoitus oli johdattaa ihmiset kuulemaan evankeliumia ja uskomaan siihen. Tästä syystä Pietari ja muut apostolit nousivat opettamaan. Ensin he osoittivat, että tässä todella on täyttynyt profeetta Jooelin kautta annettu ennustus. Samalla he torjuivat pilkkaajien väitteet (jakeet 14-21). Sen jälkeen Pietari alkoi julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Jokaisen oli välttämätöntä kääntyä katumuksessa ja uskossa Jeesuksen puoleen. Saarna vaikutti monien sydämissä. He kysyivät, mitä heidän tulee tehdä. Pietari vastasi heille, että heidän on tehtävä parannus ja tultava kastetuiksi. Parannus merkitsee sitä, että ihminen katuu syntiään Jumalan edessä ja uskoo siihen, että Jeesus on sovittanut hänenkin syntinsä.

Pyhän Hengen vuodattaminen koskee myös meitä. Pietari sanoi niille, jotka olivat tulleet uskoon: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." (jakeet 38,39) Me olemme niitä, jotka ovat kaukana. Meillekin kuuluu Jumalan lupaus syntien anteeksisaamisesta ja Pyhästä Hengestä. Nämä lahjat olemme saaneet kasteessamme.Uskovat saivat helluntaina ihmeellisiä lahjoja. He puhuivat kielillä, joita eivät olleet opiskelleet. Apostolisena aikana apostoleilla ja muillakin uskovilla oli tällaisia lahjoja. Apostolit saattoivat panna kätensä sairasten päälle ja parantaa heidät ja herättivät jopa kuolleita. Apostolit saattoivat myös välittää toisille näitä armolahjoja. Kun apostolit tekivät niin, Raamattu sanoo, että Pyhä Henki tuli asianomaisten päälle. Toinen asia on se, että Pyhä Henki on jokaisen uskovan sydämessä. Silloin Pyhä Henki vahvistaa uskoa Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Jumala myös mielellään kuulee meidän rukouksemme ja välistä auttaa ihmeellisellä tavalla. On kuitenkin huomattava, että Jumala on sitonut meidät sanaansa. Siitä meidän on etsittävä uskon vahvistusta eikä suinkaan ulkonaisista ihmeistä, sillä ne voivat olla myös valheellisia.

Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina liittyy Kristuksen taivaaseen astumiseen. Molemmat asiat liittyvät siihen, että evankeliumi on saarnattava kaikkialla maailmassa. Samoin molempiin liittyy opetus siitä, että niiden jälkeen puhutaan Uuden liiton ajasta eli viimeisestä ajasta. Helluntaihin liittyvissä teksteissä tämä käy ilmi siinä, että Pyhän Hengen vuodatus tapahtuu ennen "suuren ja julkisen" viimeisen päivän tuloa (Apt. 2:20). Tätä viimeistä aikaa elämme nyt. Pyhän Hengen pelastava vaikutus on meidänkin luonamme ja sydämissämme Jumalan sanan ja uskon kautta.