Notice: Undefined offset: 1 in /var/www/vhosts/luterilainen.com/httpdocs/components/com_content/router.php on line 338
Opetusmonisteita

 

Kirkkovuoden tärkeimmät pyhät

kirkkov
 

Kirkkovuosi alkaa adventista eli joulun odotuksesta. Adventtiaikaa kestää hieman yli kolme viikkoa. Odotus päättyy jouluun, kirkkovuoden juhlaan, jota juhlimme ehkäpä enemmän kuin mitään toista juhlaa. Juhlimiseen onkin syytä, sillä joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi.
 
jeesus 

Jeesuksen syntymä oli ihmeellinen asia. Hänen äitinsä Maria oli neitsyt. Kun Maria kuuli tulevansa Jeesuksen äidiksi, hän itsekin hämmästyi ja sanoi: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" (Luuk. 1:34) Marian neitsyys on tärkeä asia. Se liittyy siihen, että Jeesus eroaa kaikista muista ihmisistä ratkaisevalla tavalla. Hänellä ei ole perisyntiä eikä mitään muutakaan syntiä, niin kuin meillä on. Häntä ei siis koske Aadamin ja Eevan lankeemus. Tämän tähden hän voi täysin täyttää Jumalan lain vaatimukset ja uhrata itsensä meidän puolestamme.

Jeesuksen syntymän aikaan oli käynnissä koko valtavaa Rooman valtakuntaa koskeva verollepano. Paljon ihmisiä oli liikkeellä, sillä ihmisten piti matkustaa siihen kaupunkiin, josta heidän sukunsa oli kotoisin. Näin ollen Jeesuksenkin vanhemmat, Maria ja Joosef, tekivät yli sadan kilometrin matkan Nasaretista Betlehemiin. (Jos Raamatussasi on kartta, voit katsoa, millaisesta matkasta on kyse.) Kun he saapuivat perille, odotti ikävä uutinen: heille ei ollut sijaa majatalossa. Niinpä Maria ja Joosef joutuivat menemään eläinten talliin. Siellä vaatimattomissa oloissa syntyi koko maailman Vapahtaja. Hänen synnyinpaikastaankin huomaamme sen, että hän mielellään tulee kurjien ja syntisten ihmisten luokse heitä pelastamaan.

Jeesuksen syntymä oli niin suuri tapahtuma, että Jumala lähetti enkelinsä kertomaan siitä. Betlehemin lähellä oli paimenia vartioimassa yöllä laumaansa. He saivat nähdä enkelin, joka sanoi: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." (Luuk. 2:10-12) Koko maailman Herra ja Vapahtaja, syntien anteeksi antaja, oli tullut ihmiseksi. Mikä riemu ja lohdutus tämä asia olikaan paimenille! Suuri lohdun ja ilon aihe se on myös meille, sillä kuulummehan mekin kaikkeen kansaan, jota varten Jeesus on tullut.

Paimenet olivat esikuvallisia uskovia. Kun he olivat kuulleet vielä useampien enkelien laulua, he lähtivät iloiten katsomaan syntynyttä Vapahtajaa. He löysivät tallin ja lapsen seimessä makaamassa. Hänen vanhempansa olivat lapsen vieressä. Tallissa oli maailman Vapahtaja ja hänen ympärillään hyvin esikuvallisia uskovia. Joosef ja Maria huolehtivat Jeesuksesta ja siis toteuttivat heille uskottua suurta tehtävää. Paimenet eivät ainoastaan itse uskoneet enkelien opetusta Jeesuksesta, vaan he myös kertoivat siitä Marialle ja Joosefille. Raamattu sanoo heistä: "He ilmoittivat sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta." (Luuk. 2:17)

Maria oli esikuvallinen sanankuulija. Kun hän oli kuullut, mitä paimenet julistivat, hän pani sanat mieleensä ja mietti niitä myöhemminkin. Raamattu sanoo: "Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä." (Luuk. 2:19) Marialla oli monta ihmetyksen aihetta. Hänen tehtävänsä Jeesuksen äitinä oli vaikea. Kuitenkin hän käsitti, että Jumala on hänet tehtäväänsä valinnut. Niinpä hän myös ymmärsi, että Poika, joka hänestä syntyi, on aivan erityislaatuinen. Hänestä Maria halusi oppia Jumalan sanan perusteella enemmän. Näin hän antaa meillekin oikean joulun viettämisen ja uskonelämän mallin. Tärkeintä on, että kuulemma Jumalan sanan, omistamme Jeesuksen uskossa Vapahtajaksemme ja hänen antaminsa voimin teemme niitä tehtäviä, joita hän eteemme johdattaa.

Tehtäviä:

1. Kuka ja millainen oli Jeesuksen äiti?
2. Missä Jeesus syntyi?
3. Ketkä saivat kuulla enkeleiltä ilosanoman Jeesuksen syntymästä?
4. Mitä he tekivät kuultuaan ilosanoman?
5. Mitä Maria teki, kun hänelle kerrottiin siitä, mitä enkelit sanoivat?
6. Paitsi Jeesuksen syntymä myös hänen nimensä oli ennalta ilmoitettu. Mitä nimi Jeesus tarkoittaa? Ks. Matt. 1:20,21.
7. Jotkut luulevat, että Mariaa pitäisi palvoa tai rukoilla. Miten Raamattu osoittaa tämän vääräksi? Ks. Luuk. 2:19 ja Luuk. 1:46-48.
Päivän laulu:

Enkeli taivaan lausui näin: "Miks' hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan."

Herramme, Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt
ja tää on teille merkiksi: Seimessä lapsi makaapi.

Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten veisaavat Hälle kiitoksen.
VK 21, sanat Martti Luther
 
PitkäperjantaiJeesus antoi henkensämeidän puolestamme
Luuk. 22:66-23:56.

Kun kirkkovuosi kuluu joulusta eteenpäin, tulee pian pääsiäisaika. Pääsiäisen pyhinä on kaksi suurta juhlaa, nimittäin pitkäperjantai ja varsinainen pääsiäinen. Nämä juhlat toki liittyvät läheisesti toisiinsa. Koska molempien juhlien aihe on hyvin tärkeä, tarkastelemme niitä erikseen.

Pitkänäperjantaina Jeesus täytti lunastustyönsä. Hän antoi henkensä tuona päivänä koko maailman syntien edestä. Vapahtajan virka, jonka tähden hän oli maailmaan tullut, tuli täytetyksi. Jeesus kuoli sen tähden, että koko maailman syntivelka oli hänen päällään. Tämä on lohdullinen asia meillekin. Olihan näin ollen myös kaikki meidänkin syntimme Vapahtajan päällä. Kun hän on henkensä niiden tähden antanut, on se varma todistus siitä, että me saamme syntimme anteeksi uskon kautta häneen. Tästä syystä pitkäperjantai on suuri ilon juhla, vaikka itse tapahtumissa ihmisten synnit ja vääryys näkyvät hyvinkin voimakkaasti.
Pitkäperjantain tapahtumat alkoivat siitä, että juutalaiset veivät Jeesuksen neuvoston eteen. Jotta Jeesus saataisiin tuomituksi, tarvittiin todisteita häntä vastaan. Väärän tuomion perusteena oli kaksi asiaa. Syyttäjät saivat haalituksi väärää todistajaa. He sanoivat, että Jeesus oli sanonut voivansa hajoittaa temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä. Jeesus oli kyllä sanonut niin, mutta hän tarkoitti temppelillä ruumistaan. Kun hänet surmataan, hän nousee kolmantena päivänä ylös. Se oli siis todellinen asia eikä mikään rangaistava rikos. Toinen tuomitsemisen syy oli, että Jeesus myöntyi toisten sanaan siitä, että hän on Jumalan Poika. Tässäkin Jeesus puhui totta. Hän oli tehnyt monia ihmetöitä, jotka osoittivat hänen olevan Jumalan Poika. Väärin tekivät ne, jotka eivät uskoneet häneen.

Juutalaisten neuvostolla oli valtaa monissa asioissa, mutta se ei voinut määrätä kenellekään kuolemanrangaistusta. Sen voivat määrätä vain roomalaiset maaherrat. Tästä syystä Jeesus vietiin Pontius Pilatuksen eteen. Hän ei löytänyt Jeesuksesta mitään syytä. Samoin totesi Herodes, joka oli maaherrana siinä osassa maata, josta Jeesus oli kotoisin. Kuitenkin juutalaiset johtajiensa yllytyksestä vaativat Jeesuksen ristiinnaulitsemista.

Tapana oli, että pääsiäisjuhlan aikana päästettiin yksi juutalainen vanki vapaaksi. Pontius Pilatus kysyi kansalta, haluaisiko se Jeesuksen päästettäväksi. Sitä kansa ei halunnut, vaan pyysi, että todellisen pahantekijä, Barabbas, vapautettaisiin.

Pontius Pilatus joutui vaikeaan tilanteeseen. Hän tiesi, että Jeesuksen tuomitseminen oli väärin. Myös hänen vaimonsa varoitti häntä tuomitsemasta Jeesusta. Kuitenkin hän painostuksen alla suostui väärään tekoon ja luovutti Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Pilatuksen esimerkki varoittaa siitä, että tekisimme toisten painostuksesta jotain sellaista, minkä tiedämme vääräksi.

Mistä syystä Jeesus loppujen lopuksi kuoli? Hän kuoli siitä syystä, että hän kantoi meidän syntimme. Tätä asiaa voimme käsittää sillä perusteella, että hän ristillä riippuessaan antoi katuvalle ryövärille synnit anteeksi ja lupasi, että hän pääsee paratiisiin. Tuo mies, joka oli tehnyt todella paljon suuria pahoja tekoja, sai syntinsä anteeksi uskon kautta Jeesukseen. Tämä sama asia koskee meitä kaikkia. Jeesuksen syyksi luettiin meidänkin syntimme. Profeetta Jesaja ennusti hänestä: "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes. 53:5)

Kun Jeesus kuoli, temppelin esirippu repesi kahtia. Esirippu oli kangas, joka erotti tavallisen kansan niin sanotusta Kaikkeinpyhimmästä. Sinne ylipappi meni kerran vuodessa uhraamaan syntien edestä. Kaikkeinpyhimmässä tapahtunut uhraaminen oli esikuva Jeesuksen tuomasta täydellisestä syntien anteeksiantamuksesta. Kun esirippu repesi, se osoittaa, että nyt on anteeksiantamus hankittu. Jokainen Jeesukseen uskova on yhteydessä Jumalaan ja hän saa omistaa armon sydämelleen.

Tehtäviä:

1. Mistä syystä pitkäperjantai on iloinen päivä?
2. Miksi Pontius Pilatus on varoittava esimerkki?
3. Mitä tapahtui katuvalle ryövärille?
4. Mikä repesi Jeesuksen kuollessa?
5. Mitä voimme päätellä siitä?
Kristuksen taivaaseenastuminen

Matt. 28:18-20,
Apt. 1:4-11
heto
Pääsiäisestä seuraava juhla on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Sitä vietetään 40. päivänä pääsiäisestä lukien. Toinen nimi tuolle päivälle on helatorstai, sillä se on aina kuudentena torstaina pääsiäisen jälkeen.

Jeesuksen astuminen ylös taivaisiin on ilon juhla. Kun hän oli maan päällä, hän oli inhimillisen luontonsa puolesta vain niiden luona, jotka olivat hänen lähellään. Nyt hän sen sijaan istuu Isän oikealla puolella taivaissa. Tässä ei ole kyse jostain suljetusta paikasta, vaan Vapahtajan kaikkivaltiudesta. Nyt hän tosi ihmisenä eli meidän veljenämme ja tosi Jumalana eli meidän Herranamme hallitsee kaikkea. Hänen koko maailmaa koskevaa hallintaansa osoittavat sanat: "Joka (Jeesus Kristus) on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut." (1 Piet. 3:22)
Aivan erityisesti Vapahtaja varjelee seurakuntaansa täällä maailmassa. Ennen taivaaseen astumistaan hän sanoi: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:20) Tämän hän sanoi meille hänen uskovilleen turvaksi ja lohduksi. Hän ei ole jättänyt meitä, vaan suojaa ja varjelee niin, ettei maailman pahuus ja houkutukset voi ryöstää Vapahtajan omia hänen kädestään.

Jeesuksen läsnäolo seurakunnassaan liittyy myös lähetystyöhön. Vapahtaja puhui läsnäolostaan siinä yhteydessä, kun hän käski apostoleja tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen. Tähän työhön Jeesus antoi välineiksi kasteen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen sekä sen, että ihmisiä opetetaan pitämään kaikki, minkä Jeesus oli käskenyt opetuslasten pitää. Näin ollen siinä, että olemme tulleet kastetuiksi ja saamme Jumalan sanan opetusta, toteutuu Jeesuksen läsnäolo meidänkin luonamme. Jeesus tahtoo, että me myös osaltamme viemme evankeliumia hänestä eteenpäin. Sitä voimme tehdä kertomalla hänestä toisille ja tukemalla seurakunnan toimintaa.

Raamattu kertoo yhden lohduttavan asian siitä, millainen Jeesus on. Apostoli Johannes kirjoitti: "Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas." (1 Joh. 2:1) Jumalan tahto on, että me vältämme syntiä ja pidämme hänen käskynsä kunniassa. On varottava elämästä maailman väärän menon mukaan ja tekemästä sillä tavoin syntiä. Toiselta puolen se, joka tahtoo tehdä Jumalan tahdon, kuitenkin erehtyy ja on syntinen. Tätä varten Jeesus on meidän puolustajamme Isän tykönä. Hän puhuu meidän puolestamme. Tästä on suuri lohdutus. Hän on täyttänyt meidän sijassamme Jumalan lain. Hän on kärsinyt synnistä tulevan rangaistuksen. Hän on astunut ylös taivaisiin. Hän voi siis täysin valtuuksin puhua meidän puolestamme, sillä hän on ansainnut kaiken sen, mitä meidän pelastukseemme tarvitaan.

Juuri ennen kuin Jeesus astui ylös taivaisiin, hän sanoi opetuslapsilleen: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen." (Apt. 1:4,5) Jeesus oli luvannut lähettää opetuslapsilleen Pyhän Hengen. Hän käski heidän odottaa sen lupauksen täyttymistä. Näin ollen Kristuksen taivaaseen astuminen liittyy yhteen helluntain kanssa, joka on kymmenen päivää myöhemmin. Myös tämä asia liittyy yhteen lähetystyön kanssa. Helluntaina ja sen jälkeen apostolit saarnasivat myös pakanoille evankeliumia. Jumala osoitti, että Vapahtajan sovitustyö koskee koko maailmaa, ja kaikkien on saatava kuulla evankeliumi.

Jeesuksen astuminen ylös taivaisiin liittyy yhteen myös viimeisen päivän kanssa. Kun apostolit katselivat taivaalle, Jumalan sanansaattajat sanoivat heille: "Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän." (Apt. 1:11) Viimeisenä päivänä Jeesus on tuleva takaisin. Silloin hän tulee kunniassaan ja kirkkaudessaan. Hänen tulemisensa on samanlainen kuin taivaisiin astuminen ainakin kolmessa mielessä: 1) hän astui ylös taivaisiin, hän on tuleva alas taivaasta; 2) hän astui ylös näkyvällä tavalla, hän myös palaa näkyvällä tavalla; 3) hän meni pois ruumiillisesti, hän myös palaa ruumiillisesti. Hänen paluussaan on yksi ero verrattuna taivaisiin astumiseen. Kun hän palaa, hänet saavat nähdä kaikki ihmiset eikä vain pieni joukko.

Vapahtajan maanpäällisen elämän myötä alkoi Uusi liitto, jonka aikaa mekin elämme. Tämä on samalla viimeinen aika, joka päättyy Vapahtajan palatessa takaisin tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Tänä aikana hän ei siis kuitenkaan ole poissa meidän luotamme, vaan on omiensa kanssa ja on meidän Puolustajamme taivaassa.

Tehtäviä:

1. Millä tavoin Jeesus astui ylös taivaisiin?
2. Ketkä näkivät tämän tapahtuman?
3. Miten Jeesuksen taivaisiin astuminen ja lähetystyö liittyvät yhteen?
4. Miksi Vapahtajan astuminen ylös taivaisiin on meille lohduttava asia?
5. Miten helatorstai ja viimeinen päivä liittyvät yhteen?
Päivän laulu:

Sä olet Isäs' kunniaan oi, Jeesus, mennyt multa.
Mä vähäks' aikaa maailmaan jäin vielä tänne sulta.
Jäin kulkemaan mä vieraana, Isäni maasta kaukana.

Se isänmaa on ylhäällä, on taivahassa aina.
Ei siellä suru sydäntä, ei murhe mieltä paina.
Ja Herra itse ainiaan sen täyttää kirkkaudellaan.

Ei täältä sinne silmäni voi kantaa luokses vielä.
Vaan kuitenkin mun ääneni jo nytkin kuullaan siellä.
Ja usein, kun mä huokaan vaan, jo vastauksen sieltä saan.
VK 88

PÄÄSIÄINEN

Matt.28:1-10, Mark.16:1-8, Luuk.24:1-12, Joh.20:1-10

UT1 47
Jeesus nousi ylös haudasta
Pääsiäisen aihe on Jeesuksen ylösnousemus kuolleista. Tämä tapahtuma ilahdutti suuresti Jeesuksen opetuslapsia ja muita uskovia. Maria Magdaleena, Maria Jaakobin äiti ja Salome menivät varhain sunnuntaiaamuna haudalle voidellakseen Jeesuksen ruumiin. Mennessään he ajattelivat, kuinka he saisivat haudan suulle laitetun kiven vieritetyksi pois. Hämmästys oli suuri, kun enkeli vieritti kiven pois. Kivi, salvat ja vartijat eivät voineet sulkea Jeesusta hautaan, vaan hän nousi ylös. Naiset saivat tehtävän viedä ilosanoman Jeesuksen opetuslapsille. Sillä matkallaan he saivat nähdä Jeesuksen. Kun opetuslapset kuulivat Jeesuksen ylösnousemisesta, Pietari ja Johannes lähtivät kiiruhtaen haudalle. He näkivät, ettei Jeesus ollut haudassa, mutta käärin- ja hikiliinat olivat siellä. Hän oli siis noussut haudasta.
 
Jeesuksen ylösnousemus johti opetuslapsia ja muita uskovia entistä selkeämpään uskoon. Jeesuksen kuoleman jälkeen he olivat olleet pettyneitä. He eivät olleet vielä ymmärtäneet Jumalan sanaa. Oman järkensä varassa he olivat onnettomia eivätkä käsittäneet Vapahtajan ylösnousemusta, vaikka Jeesus oli sanonut heille useaan kertaa, että hän voittaa kuoleman. Tämä lupaus kuului näin: "Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös." (Matt. 16:21, ks. myös Matt. 17:22,23 ja 20:18,19)

 

Kun opetuslapset näkivät, että Jeesus oli noussut haudasta, heidän uskonsa selkiintyi. Ennen he olivat olleet omien ajatustensa vallassa. Nyt tähän tuli muutos. He pääsivät ihmisjärjen pettävistä ajatuksista Jumalan sanan varaan. Jeesuksen opetukset avautuivat heille syvemmällä tavalla kuin ennen. Hänen valtakunnassaan on kysymys syntien anteeksiantamuksesta ja kuoleman voittamisesta, ei suinkaan maallisesta menestyksestä.

 

Mitä Jeesuksen ylösnousemus merkitsi? Se osoitti, että Jeesus on voittanut synnin ja kuoleman vallan. Raamattu sanoo: "Synnin palkka on kuolema." (Room. 6:23) Jeesus ei ollut tehnyt syntiä, eikä siis ansainnut kuolemaa. Kuitenkin hän alistui kuolemaan, mutta ei omien syntiensä, vaan meidän syntiemme tähden. Kun hän nousi kuolleista, hän osoitti kokonaan maksaneensa synnin palkan. Hänen sovitustyönsä meidän puolestamme on siis täysin pätevä.

 

Jeesuksen sovitustyön pätevyyden voimme ymmärtää Raamatun sanoista: "Hänet (Jeesuksen) Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista." (Apt. 2:24) Jeesus päästettiin kuoleman kivuista ja vaivasta, kun hän nousi kuolleista. Tämä osoittaa, että hän on päässyt vapaaksi siitä syystä, jonka tähden hän kuoli. Se syy oli meidän syntimme. Koska Jeesus kantoi syntimme meidän sijassamme, merkitsee hänen vapauttamisensa kuoleman kivuista sitä, että hänen antamansa uhri meidän synneistämme kelpaa Jumalalle. Vapahtaja on maksanut jokaisen ihmisen kaikista synneistä riittävän sovitushinnan. Jokainen, joka tämän uskoo, on synneistään vapaa.

 

Raamattu teroittaa Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä meidän iankaikkisuutemme kannalta. Tästä asiasta oli aikanaan Korinton seurakunnassa epäselvyyttä. Jotkut eivät uskoneet kuolleiden herättämiseen. Apostoli Paavali joutui opettamaan tiukasti: "Jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne." (1 Kor. 15:16,17) Toiselta puolen Kristuksen ylösnousemus osoittaa, että jokaisella Vapahtajan omalla on iankaikkinen elämä. Apostoli kirjoitti: "Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista." (1 Kor. 15:20)

 

Vapahtaja on noussut kuolleista esikoisena. Hänen voittonsa kuolemasta on perustus sille, että kuolema ei voi meitäkään vahingoittaa. Kun Vapahtajamme ja Välimiehemme on voittanut kuoleman, hän myös vie jokaisen omansa perille saakka iankaikkiseen autuuteen.

 

Tehtäviä:

 

1. Mitä naiset huomasivat, kun he tulivat Jeesuksen haudalle?
2. Miten opetuslapset saivat tiedon Jeesuksen ylösnousemuksesta?
3. Mitä meidän synneillemme on tapahtunut Jeesuksen ylösnousemuksen perusteella?
4. Painakaa mieleenne Jeesuksen sanat: "Minä olen tie ja totuus ja elämä." (Joh. 14:6). Keskustelkaa näiden sanojen merkityksestä Jeesuksen sovitustyön ja ylösnousemuksen valossa.
hell
Helluntaina muistellaan sitä, että Jumala lähetti Pyhän Hengen uskoville. Apostolit ja muut uskovat olivat Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen olleet peloissaan eivätkä vielä olleet puhuneet Jumalan sanaa julkisesti. Jumala oli säätänyt, että apostolien piti odottaa Jerusalemissa Pyhän Hengen vuodattamista.
 
Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona. Hänen jumaluutensa käy ilmi muun muassa siitä, että hän on osallistunut luomiseen. Raamattu sanoo: "Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä." (Ps. 33:6) Tärkeä huomio on myös, että Pyhä Henki on antanut Jumalan sanan. Apostoli Paavali opetti: "Kaikki Raamatun kirjoitus on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta." (2 Tim. 3:16) Näin ollen Pyhä Henki oli ollut jo iankaikkisuudessa olemassa ja synnyttänyt uskoa jo Vanhan liiton aikana. Helluntaina hänet sitten vuodatettiin näkyvällä tavalla.

 

Helluntaina toteutui profeetta Jooelin kautta lausuttu ennustus: "Minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni." (Jooel 2:28,29) Tämän ennustuksen perusteella Pietari myös puolustautui niitä kohtaan, jotka väittivät uskovien toimivan väärällä asialla.

 

Pyhä Henki vuodatettiin huomiota herättävällä tavalla. Kun uskovat - kaikkiaan noin 120 henkilöä, vrt. Apt. 1:15 -olivat koolla, tuli humaus taivaasta. Kyseessä on ääni, jonka läsnäolijat kuulivat. Tapahtui myös näkyvä ilmiö: uskovien päälle laskeutui tulisia kieliä. Kun he alkoivat puhua Jumalan suurista teoista, he puhuivat niistä sellaisilla kielillä, joita he eivät olleet opiskelleet. Tässä toteutui Vapahtajan ennustus, jonka hän oli uskovistaan sanonut: "... he puhuvat uusilla kielillä." (Mark. 16:17) Kielillä puhuminen oli myös todistus niille, jotka kuulivat. He saivat todistuksen siitä, että evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille eikä vain juutalaisille.

 

Jumalan antaman ihmeen tarkoitus oli johdattaa ihmiset kuulemaan evankeliumia ja uskomaan siihen. Tästä syystä Pietari ja muut apostolit nousivat opettamaan. Ensin he osoittivat, että tässä todella on täyttynyt profeetta Jooelin kautta annettu ennustus. Samalla he torjuivat pilkkaajien väitteet (jakeet 14-21). Sen jälkeen Pietari alkoi julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Jokaisen oli välttämätöntä kääntyä katumuksessa ja uskossa Jeesuksen puoleen. Saarna vaikutti monien sydämissä. He kysyivät, mitä heidän tulee tehdä. Pietari vastasi heille, että heidän on tehtävä parannus ja tultava kastetuiksi. Parannus merkitsee sitä, että ihminen katuu syntiään Jumalan edessä ja uskoo siihen, että Jeesus on sovittanut hänenkin syntinsä.

 

Pyhän Hengen vuodattaminen koskee myös meitä. Pietari sanoi niille, jotka olivat tulleet uskoon: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." (jakeet 38,39) Me olemme niitä, jotka ovat kaukana. Meillekin kuuluu Jumalan lupaus syntien anteeksisaamisesta ja Pyhästä Hengestä. Nämä lahjat olemme saaneet kasteessamme.Uskovat saivat helluntaina ihmeellisiä lahjoja. He puhuivat kielillä, joita eivät olleet opiskelleet. Apostolisena aikana apostoleilla ja muillakin uskovilla oli tällaisia lahjoja. Apostolit saattoivat panna kätensä sairasten päälle ja parantaa heidät ja herättivät jopa kuolleita. Apostolit saattoivat myös välittää toisille näitä armolahjoja. Kun apostolit tekivät niin, Raamattu sanoo, että Pyhä Henki tuli asianomaisten päälle. Toinen asia on se, että Pyhä Henki on jokaisen uskovan sydämessä. Silloin Pyhä Henki vahvistaa uskoa Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Jumala myös mielellään kuulee meidän rukouksemme ja välistä auttaa ihmeellisellä tavalla. On kuitenkin huomattava, että Jumala on sitonut meidät sanaansa. Siitä meidän on etsittävä uskon vahvistusta eikä suinkaan ulkonaisista ihmeistä, sillä ne voivat olla myös valheellisia.

 

Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina liittyy Kristuksen taivaaseen astumiseen. Molemmat asiat liittyvät siihen, että evankeliumi on saarnattava kaikkialla maailmassa. Samoin molempiin liittyy opetus siitä, että niiden jälkeen puhutaan Uuden liiton ajasta eli viimeisestä ajasta. Helluntaihin liittyvissä teksteissä tämä käy ilmi siinä, että Pyhän Hengen vuodatus tapahtuu ennen "suuren ja julkisen" viimeisen päivän tuloa (Apt. 2:20). Tätä viimeistä aikaa elämme nyt. Pyhän Hengen pelastava vaikutus on meidänkin luonamme ja sydämissämme Jumalan sanan ja uskon kautta.

 

Tehtäviä:

 

1. Kuka on Pyhä Henki?
2. Millä tavoin hän vaikutti ennen helluntaita?
3. Millainen ihme helluntaina tapahtui?
4. Mitä ihme osoitti?
5. Mitä Jumalan sanaa kuulleiden ihmisten piti tehdä pelastuakseen?
6. Millä tavoin helluntain tapahtumat ovat meille hyödyksi?
Päivän laulu:

 

Opetuslapset maailmaan lähetti Kristus saarnaamaan.
nimeensä kansat kastamaan ja omiksensa saattamaan.

Hän lupas Pyhän Henkensä vuodattaa heidän päällensä.
Se että heitä ohjaisi, totuuden tuntoon johtaisi.

Sun Henkes, Herra, laupias myös meille anna armostas.
Sen anna meitä johdattaa, sun kaitaa tietäs taluttaa.
VK 99