Tietoa STLK:sta

Mikä on STLK?

Olemme kristillinen kirkko. Uskomme ja toimintamme keskuksena on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16). Jumalan Poika on sovittanut koko ihmiskunnan synnit. Tämän anteeksiantamuksen hän lahjoittaa meille armonvälineiden kautta. Seurakuntiemme hengellinen elämä kumpuaa Jumalan sanasta, kasteesta ja ehtoollisesta. Jokaisessa jumalanpalveluksessa Kristus on itse läsnä palvelemassa meitä, jotta saisimme syntimme anteeksi, uskollemme vahvistusta ja varjeltuisimme iankaikkiseen elämään.

Uskomme perustana on Pyhä Raamattu. Se on sanasta sanaan Jumalan oma sana. Kaiken kristillisen opetuksen tulee perustua selville raamatunkohdille: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on." (1 Kor.4:6). Haluamme pitäytyä Raamattuun kaikessa opetuksessa ja niinpä kirkkomme on yksimielinen opin kysymyksissä. Hyvän Paimenen äänen tulee kuulua kirkkaana. Uskomme, että luterilaisten tunnustuskirjojen oppi on Raamatusta otettu ja siksi tunnustaudumme niihin varauksitta. Sallimme kirkossamme vain niiden mukaisen opetuksen.

Tilaisuutemme ovat kaikille avoimia, ja jokainen on tervetullut vapaasti tutustumaan toimintaamme.

STLK:n seurakuntien jäseniksi ovat sydämellisesti tervetulleita kaikki kristityt, jotka uskovat Jeesukseen Vapahtajanaan ja haluavat pitäytyä luterilaiseen tunnustukseen. Asiassa voi edetä ottamalla yhteyttä pastoriin.

Kirkkokunnan ja seurakuntien säännöt

Toimipisteet

Helsingin kappeli

Fabianinkatu 13 A

(Katso sijainti kartalla)

fabkatp3

Helsingin keskustassa, Kasarmitorin vieressä, sijaitsevassa kappelissa vietetään aktiivista jumalanpalveluselämää. Kirkkotilat ovat Torilinnan ensimmäisessä kerroksessa. Sisältä löytyy kirkkosalin lisäksi keittiö, sakasti, WC, sekä peseytymistilat. Myyntipöydällä on runsaasti luterilaista kirjallisuutta aina raamatunselitysteoksista hartauskirjallisuuteen. Kappeli on kävelymatkan päässä rautatieasemalta, mutta ratikka 2:n Etelärannan pysäkki on aivan toimipisteen tuntumassa. Autoilijoille on sunnuntaisin torin lähistöllä vapaa pysäköinti.

 

Lahden kirkko

Rajakatu 7

(Katso sijainti kartalla)

kirkkop

Lahden kirkkomme sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Suuri kirkkosali on mahdollistanut monet suurten kirkkopyhien juhlat, joihin kokoontuu ihmisiä kaikista seurakunnistamme. Rakennuksen alakerrassa on kerho- ja ruokailutilat, sekä pieni keittiö ja saniteettitilat. Kirjavaraston läheisyys takaa sen, että kirkkokuntamme kirjatarjontaa on aina hyvin saatavilla.

Siitamajan toimintakeskus

Siitamaja 33, Orivesi

(Katso sijainti kartalla)

siitamap

Kirkkokuntamme toiminnassa tärkeänä elementtinä on aktiivinen leiritoiminta, joka tarjoaa usean kerran vuodessa mahdollisuuden syventyä Jumalan sanan opetukseen, sekä kristillisessä yhteiselossa rakentumiseen. Täällä järjestetään myös kirkkokunnan rippileirit. Siitamajassa on mahdollisuus yöpyä yhteismajoituksessa, mutta erityisesti pienilapsisille perheille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan oma huone. Liikuntarajoitteisille henkilöille on varattu esteetön kulku sekä päärakennukseen, että majoitustiloihin. Liikuntaa ja vapaa-ajan viettoa varten on paikan päällä myös lentopallo- kenttä, rantasauna, sekä hyvä lenkkeilymaasto. Paikalle pääsee parhaiten omalla autolla, mutta julkisia kulkuneuvoja käyttäviä autetaan järjestämällä kyytejä Tampereen ja Oriveden rautatieasemilta. Oriveden asemalta pääsee myös arkisin bussilla Siitamajan lähellä sijaitsevalle Ruokosen pysäkille, mistä voi sopia kyydin perille.

Kirkolliset yhteydet

Kirkollisen yhteyden perusta on yksimielisyys opissa ja tunnustuksessa. Kirkollinen yhteys ei ole inhimillisten ponnistelujen tulos, vaan Jumalan lahja. Tämän vuoksi puhutaan mieluummin kirkollisen yhteyden toteamisesta tai tunnustamisesta kuin sen solmimisesta. Rukouksemme ja toiveemme on, että Jumala sanansa kautta vaikuttaisi yhteyttä kristikunnassa ja toisi meidät yksimielisesti tunnustamaan samaa apostolista uskoa. 

Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko on kirkollisessa yhteydessä Luterilaisen Ristin Seurakunnan kanssa, latvialaisen Ylösnousemuksen Luterilaisen Augsburgin Tunnustuksen Seurakunnan kanssa sekä pääasiassa Saksassa vaikuttavan Immanuel-Gemeinde-seurakunnan kanssa. Näiden lisäksi kontakteja on erityisesti Valko-Venäjälle, Venäjälle ja Nigeriaan, mutta näissä maissa ei ole sisarkirkkoja tai -seurakuntia.

Kirkollisen yhteyden edellytyksistä on kirjoitettua artikkelissa Mikä riittää ja mitä vaaditaan kirkon yhteyteen – satis est.

STLK:n alkuhistoriaa

Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko haluaa jatkaa uskonpuhdistuksen myötä Suomeen tulleen luterilaisen kirkon tietä. Vuosisatojen kuluessa luterilainen oppi monin kohdin sekaantui. 1840-luvulla pastori Hedberg ja hänen työnsä myötä monet muut löysivät evankeliumista omantunnon rauhan Lutherin kirjoitusten avulla. Kirkon sisään syntyi evankelinen liike. Luterilaisen tunnustuksen mukainen evankeliumin oppi lohdutti muitakin ahdistuneita varmuudella armosta ja synnytti ihmisissä iloista, elävää uskoa. 

Kirkossa esiintyi kuitenkin paljon erilaista opetusta liittyen uskonelämän peruskysymyksiin, kuten pelastukseen ja uskoon. Monen papin opetus poikkesi siitä luterilaisesta evankeliumin opista, jonka evankeliset olivat omaksuneet. Tämän vuoksi jotkut alkoivat liikkeen piirissä kaivata omia seurakuntia, joissa opetus olisi johdonmukaisesti luterilaisen opin mukaista.

Vuoden 1920 tienoilla eräät evankeliset pastorit saivat yhteyksiä ulkomailla toimiviin tunnustuksellisiin luterilaisiin seurakuntiin ja kirkkoihin. Kun kirkkoon oli yritetty turhaan vaikuttaa sen sisäpuolelta, alettiin keskustella omien seurakuntien perustamisesta. Osa evankelisista kannatti ajatusta, suurempi osa vastusti. Uuden uskonnonvapauslain turvin ihmisiä alkoi omatuntonsa pakottamina erota valtakirkosta. Vuonna 1923 alkaen kokoontui tunnustuksellisia luterilaisia itsenäisiksi seurakunniksi niin evankelisesta liikkeestä kuin samaa uskoa tunnustavia muualtakin. Seurakunnat toimivat ensin rekisteröitymättöminä apostolisten seurakuntien tavoin yhden uskon ja tunnustuksen perusteella. Tänä aikana tutkittiin ja todettiin keskinäinen uskonveljeys niiden välillä. Kirkkokunnan perustava kokous pidettiin Lahdessa 28.5. 1928.

Tyhjä vasen