Sen tähden, kaikki, mitä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille, sillä tämä on Laki ja Profeetat. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät. Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Matt. 7:12–14
Kotitie
Kallis kuulija, millainen on kotitiesi? Onko se kaupunginkatu vai maaseudun tie? Suora tai mutkitteleva, tasainen tai mäkinen? Saapuessasi koulusta, töistä tai muualta ajatuksesi vievät jo tutun tien myötä kodin lämpöön. Siksi tie kotiin on erilainen kuin mikään muu taipale. Kodissa meidän tulee saada levähtää ja viettää aikaa Herramme turvissa.
Vapahtajamme Jeesus antaa tässä evankeliumissamme tärkeitä elämänohjeita seurakuntansa elämään, jokaiselle kristitylle, niin isoille kuin pienillekin. Otan tästä tekstistä esille kolme asiaa. Ensimmäisenä Jumalan hyvä luomistahto. Toisena kaksi tietä: elämän tie ja kadotuksen tie. Ja kolmantena taivaan tien löytyminen.
Ensimmäisenä siis Jumalan hyvästä luomistahdosta. Kuulethan rakas ystävä, miten Vapahtajamme tässä vakuuttaa Jumalan sanan olevan annettu meille siunaukseksi elämäämme. Laki ja profeetat kertovat juuri Jumalan armollisen tahdon meitä kohtaan. Jumala ei tahdo meille koskaan mitään pahaa, vaan kaikki Hänen sanansa ohjeet, kehotukset ja käskytkin ovat annetut meille ennen kaikkea seurataksemme Häntä ja siten myös siksi, että ne antavat meille parhaimman mahdollisen ajallisen elämän.
Mitä siis Sinä, pieni tai varttuneempi ystävä, pyydät tänään perheenjäsentesi, läheistesi ja ystäviesi elämään? Tiedäthän, että saat tuoda kaikki rukouksesi Rakkaalle Taivaan Isälle. Hän kuulee kaikki huokauksesi ja haluaa jakaa myös kipusi ja surusi.
Jeesuksen sanoille perustuu koko tasapainoinen ja toimiva yhteiskunta lakeineen ja hyvine tapoineen. Mutta niissä on kätkettynä paljon enemmän kuin vain se minkä maailma niissä kuulee. Herramme haluaa sinun huomaavan, että Jumalan tahdon mukainen elämä ei ole vain kohteliaisuuksien ja auttamisten vaihtokauppaa. Vaan se on uskon elämää, jossa saat olla kaikessa rakkaimpiesi tukena, koska hekin ovat sinun apunasi. Niin Jeesuskin teki ja tekee yhä joka päivä.
Laki ja profeetat kertovat lopulta kaikkein täydellisimmin sen mitä Jeesus teki puolestamme. Hän täytti Jumalan pyhän lain viimeistä piirtoa myöden ja siksi meillä on taivaan tie avoinna. Ilman Jeesusta ei sitä tietä lainkaan olisi, vaan se olisi kaikilta suljettu. Siksi Hän kutsuu meitä kulkemaan kanssaan ja seuraamaan Jumalan tahtoa palvellaksemme Häntä ja Hänen tahtonsa mukaisesti muita ihmisiä. Rakkaat ystävät, tehkää siksi pahalle vastarintaa. Auttakaa apua tarvitsevia. Lohduttakaa kärsiviä. Tukekaa sairaita. Kertokaa Kristuksen voitosta ja sen tuomasta anteeksiantamuksesta. Sinullakin pieni ystävä, on monta hienoa mahdollisuutta olla apuna. Pysähdy ja pohdi asiaa, niin huomaat sen. Kiitä kaikesta hyvästä elämässäsi Jeesusta. Kiitä vaikeistakin asioista. Ja ole Hänen kanssaan jalossa kristityn palvelutehtävässä. Siinä on Jumalan hyvä luomistahto meitä ihmisiä kohtaan. Että me uskomme Häneen ja valona ja suolana palvelemme Häntä muita auttaen ja Hänen armostaan kertoen.
Elämän tie ja kadotuksen tie
Toiseksi katsomme elämän tietä ja kadotuksen tietä. Ne ovat monin tavoin erilaiset: elämän tie on kaita eli kapea ja ahdas. Se on usein ympäriltään maailman varjostama. Millaista tällä tiellämme on kulkea? Äidilläni oli tapana laulaa minulle iltarukouksen jälkeen tänään täällä päättyvällä lastenleirilläkin veisatun Suojelusenkeli-laulun. Minua puhuttelivat jo silloin laulun sanat: "On pimeä korpi ja kivinen tie. Ja usein se käytävä liukaskin lie". Kaupunkilaispoika jäi kysymään miksi kotikatu ole valaistu.
Toisille tämä ajallinen matkamme on synkempi, joillekin se on enemmän valaistu. Ja totta on sekin, että taivaan tie on usein kivinen. Pimeä maailma yrittää vierittää pelastuksen tielle esteitään ja langettaa sille liukkauttaan. Siksi tuossa Suojelusenkeli-laulussa lauletaan myös: "Ja syntikin mustia verkkoja vaan on laajalle laskenut korpehen maan. Niin pianhan niihinkin tarttua vois..." Rakas Ystävä, tunnet tämän varmasti omakohtaisesti. Synti ja maailma houkuttelevat eri tavoin ja siksi ne asettelevat ansojaan taivaan tielle.
Mutta tuo laulu vastaa kuitenkin lapsuuden kysymykseenikin. – Sillä onhan taivaan tie valaistu! Sillä siinä lohdutetaan: "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt' ihana enkeli kotihin vie." Kallis kuulija, tällä ihanalla suojelusenkelilläsi on mukanaan Jumalan sana. Se sana valaisee kaikki kivikot ja liukkaatkin kohdat, koska se kertoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan Poikansa tähden. Raamattu kertoo meille Jeesuksesta, joka on jo kulkenut ja turvannut edeltämme koko taivaan tien aina perille saakka. Ja siksi Jumalan sana kertoo, miten meidän tulee välttää kivikot ja selvitä liukkaista kohdista.
Taivaan tie on näin armolla ja anteeksiantamuksella valaistu. Sitä taas maailman lavea tie ei ole. Mutta millainen sitten tuo kadotukseen vievä tie on? Kovin paljon meidän ei tule sitä tarkastella. Voimme todeta vain, että leveällä maailman tiellä joutuu harhailemaan sinne tänne synnin turmeluksissa, eikä kukaan sen tien kulkija tunnu siitä välittävän. Kadotuksen tie vie väärään suuntaan. Sillä tiellä sallitaan ja suositaan monenmoista mikä ei ole Jumalan tahdon mukaista. Sillä tiellä ei ole kaistamerkintöjä, ja siksi toiset ajavat sitä pitkittäin, toiset poikittain ja jotkut mutkitellen. Ymmärrät tästä, kuinka vaarallista sillä tiellä on. Siksi Jeesus varoittaa näissä sanoissaan astumasta sille tielle ja kulkemasta sitä.
Huomaathan, että elämän ja kadotuksen teillä on kuitenkin kaksi samanlaista piirrettä. Ja ne tulee huomata, jotta varomme kadotuksen tietä. Ensinnäkin kummaltakin tieltä voi ajautua toiselle tielle. Syntiinlankeemuksemme vuoksi olemme kaikki olleet kadotuksen tiellä. Jumala on kuitenkin ottanut meidät sieltä armossaan taivaan tielle, kun olemme saaneet uskonlahjan ja uskomme siksi nyt Häneen. Emme saa kuitenkaan siitä ylpistyä ja väittää, että meissä itsessämme olisi jotakin erinomaista, jonka vuoksi Kaikkivaltias olisi näin tehnyt. Sillä on todettava myös vakava sana siitä, että taivaan tieltä voi siirtyä takaisin kadotuksen tielle, jos hylkäämme lahjaksi saamamme uskon ja yksin armosta olevan pelastuksemme.
On kuitenkin myös toinen piirre, joka yhdistää näitä teitä. Kumpikin kulkee vain yhteen suuntaan ja kerran kumpikin tie päättyy. Kummallekaan taipaleelle ei jäädä, eikä sitä voi kulkea takaisin päin. Tämä on tärkeä opetus elämän rajallisuudesta ja päiviemme määrästä, joka on yksin Jumalan tiedossa. Siksi tuo edellä kertomani Suojelusenkeli-laulu päättyy sanoihin: "Oi, laps' ethän milloinkaan ottaakaan vois sä kättäsi enkelin kädestä pois." Meidän tulee siis pysyä aina Jeesuksen armon turvissa.
Taivaan tien löytäminen
Tulemme kolmanteen ja viimeiseen näkökulmaan, taivaan tien löytymiseen. Jeesus kysyy vuorisaarnassaan näiden sanojensa edellä: "kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, tai kun hän pyytää kalaa, antaako hän hänelle käärmeen?" Ja Jeesus jatkaa: "Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat!" Rakas Taivaallinen Isämme haluaisi, että jokainen ihminen pelastuisi. Siksi Hän lähetti Poikansa maailmaan. Siksi Hän on antanut sanansa ja lähettänyt sanansaattajansa. Kuuluttamaan ehdotonta armoa ja laupeutta kaikille ihmisille. Ja vaikka Jeesus tässä evankeliumissamme lausuu lopulliselta tuntuvat sanat monesta kadotukseen joutuvasta ja harvoista pelastuvista, niin me saamme rukoilla kaikkien läheistemme puolesta taivastiemme loppuun asti. Sillä Isämme taivaissa on runsas lahjoissaan ja kärsivällinen kutsumaan.
Niinpä vain Hän kutsuu löytämään taivaan tien. Ja Hän on sinut, Kallis Kuulija, löytänyt ja kutsunut. Sinut on Kristuksessa kalliisti pelastettu, ja koska Jumala on antanut sinulle pyhän kasteen, antaa Hän sinulle mielihyvin myös uskon ja pelastuksen lahjan. Saat niiden turvissa käydä Hänen johdatuksessaan taivastiellä. Ja kun tänään tai tässä piakkoin taas käyt kotitiellesi, niin muista, että senkin Jumala on antanut sinulle taivasmatkallesi. Olemme Hänelle kiitollisia ajallisesta kodista, vanhemmista, ystävistä ja sukulaisista. Hänelle, joka jo odottaa meitä iankaikkiseen taivaan kotiimme.
Eivätkä taivastielle lankeavat varjot tai sille pudonneet kivet estä matkaasi, kun kätesi on Vapahtajasi kädessä. Hän ei salli sinun langeta pois, vaan saat käydä Hänen kanssaan aina perille asti. Siellä saat nähdä Vapahtajasi kasvoista kasvoihin ja elää aina Hänen kanssaan. Rakas ystävä, saat näin luottavaisesti sulkeutua Kaikkivaltiaan Jumalan armohuomaan taivastiellä, jolle loistaa jo Kristuksen valkeus Pyhän Hengen kautta.
Jää Armollisen Jumalan turviin.
Aamen.
Pastori Marko Kailasmaan saarna 30.7.2023 Lastenjumalanpalvelus Siitama
