TAPAHTUKOON SINUN TAHTOSI MAAN PÄÄLLÄ NIIN KUIN TAIVAASSA
Annikka on pieni tyttö, ei vielä viittäkään. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi, ja hänellä on hyvä koti. Monessa suhteessa hänellä on paremmin kuin monella muulla lapsella. Mutta eräänä päivänä huomattiin, ettei Annikka ollut terve. Aluksi äiti oli vain vähän huolissaan, mutta kun sairaus näytti pahenevan, äiti huolestui yhä enemmän ja isäkin tuli aivan surulliseksi. Annikka vietiin lääkärin luo ja toisenkin lääkärin luo, mutta eivät viisaat lääkärit voineet häntä heti paikalla parantaa. Annikan täytyisi sairastaa vielä ehkä vuosia ja syödä lääkkeitä ja saada hyvää hoitoa, sitten hän ehkä paranisi.
Mitä ajattelivatkaan nyt pienen Annikan vanhemmat katsellessaan lapsensa kalpeita kasvoja ja noita rakkaita silmiä, jotka näyttivät aina vain suuremmilta? Eivätköhän he vain, kuten niin monet tuhannet ihmiset, kysyneet yhä uudestaan ja uudestaan: miksi? Miksi pienen Annikkamme täytyy sairastaa, miksi en ennemmin minä tai minä, miksi juuri tuon pienen, meille niin rakkaan. Tämä on meidän ihmisten ajatus. Jumalan ajatus on toinen.
Kun rakas Jeesus opettaa meitä rukoilemaan: tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa, hän samalla tahtoo meidän lopettavan tuon kyselemisen. Jumala, joka käsittämättömässä rakkaudessaan loi ihmisen omaksi kuvakseen, joka armahti syntiin langennutta ihmistä lähettämällä ainoan Poikansa kuolemaan puolestamme, tahtoo vain hyvää meille. Tahtookohan Jumala, että jokaisella lapsella olisi paljon leikkikaluja ja hyvää ruokaa ja aina vain oikein hauskaa? Tällaista hyvyyttä Jumala usein sallii meille. Mutta jos meillä aina on kaikki vain hyvin, emmekö me pian ylpisty ja unohda kokonaan, keneltä olemme saaneet kaiken tämän. Unohdamme, että koti, vanhemmat, terveys, ruoka ja leikkikalutkin ovat taivaallisen Isämme meille suomaa siunausta. Mutta taivaallinen Isä on varannut meille vielä monin verroin parempia lahjoja. Nämä lahjat hän antaa meille Poikansa Jeesuksen kautta. Sinähän muistat miten pieneksi ja köyhäksi Jeesus syntyi. Muistat miten paljon hänen piti kärsiä täällä maan päällä ollessaan. Hänen elämänsä ei ollut helppo. Mutta taivaallinen Isä salli sen kaiken tapahtua aina kovaan kuolemaan asti, koska hän rakasti meitä ihmisiä niin suuresti. Kun hän nyt antaa meille sairautta ja monenlaisia murheita, hän siten tahtoo muistuttaa mieliimme Poikansa Jeesuksen uhrautumista meidän tähtemme.
Jumalan tahto on meille ihmisille usein käsittämätön, koska me emme voi nähdä muuta kuin tämän pienen elämämme piirin. Mutta Jeesus sanoo, että "kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat". Niinpä siis tämä pieni, sairas tyttönenkin on Vapahtajamme rakkaassa huolenpidossa. Varmaan Jumala tämän Annikan kautta kutsuu meitä, isojakin ihmisiä eteensä kuulemaan hänen pyhää tahtoaan ja rukoilemaan häntä. Eikä ole niin pientä tai suurta huolta, ettemme voisi siitä taivaalliselle Isällemme puhua. Hän on suonut meille rukouksen etuoikeuden ja on luvannut meitä kuulla.
Sanokaamme siis luottavin mielin: "Tapahtukoon Sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa.
Muista, lapsi, Jeesusta
älä koskaan unhota,
että rakastaa hän aina,
sydämeesi siis se paina!