Nähdessään tähden he ilostuivat ylen suuresti. Matt. 2:10.
Lapsuuskotini pihamaalla oli sileä kivi ruohikossa melkein keskellä pihaa. Usein hämärtyvinä kesäiltoina istuin siinä katsellen, miten siniset varjot hiipivät pihan nurkissa, ja samalla syttyivät tähdet tummuvalle taivaalle. Kuvittelin iltatähteä samaksi, joka oli johdattanut tietäjiä kauan sitten. Siinä tähtitaivaan alla oli hyvä mietiskellä kunnes tuli aivan pimeää ja silmät väkisin kääntyivät katsomaan kodin lempeää valoa, joka paistoi ikkunasta pihamaalle.
Jeesuksen syntyessä syttyi taivaalle uusi tähti. Meille ei kerrota siitä muuta, kuin että se ilmoitti Jeesuksen syntymästä kaukana itäisillä mailla asuville tietäjille. He olivat ehkä kuulleet ennustuksia Jeesuksen syntymästä ja kun he näkivät tähden, he totesivat ajan koittaneen ja lähtivät pitkälle, vaivalloiselle matkalle nähdäkseen vastasyntyneen, jota he nimittivät juutalaisten kuninkaaksi.
Ensin tulivat itämaiset vieraat pääkaupunkiin, Jerusalemiin ja tiedustelivat sieltä Jeesusta. Mutta siellä ei tiedettykään asiasta mitään. Maan hallitsija, Herodes, tunsi heti pelkoa oman valtansa vuoksi ja alkoi kysellä tietäjiltä, mitä he lapsesta tiesivät. Hän myös kutsutti luokseen oman maansa oppineet. Tekeytyen lempeäksi hän kehotti tietäjiä kertomaan hänelle, kun olisivat lapsen löytäneet, jotta hänkin voisi mennä kumartamaan tätä lasta. Niin vieraat jatkoivat matkaa Beetlehemiin.
Nyt ilmestyi jälleen esiin tuo ihmeellinen tähti. Se kulki matkamiesten edellä ja pysähtyi sen paikan päälle, jossa Jeesus oli. Ihmeellinen tähti. Ei lainkaan toisten tähtien kaltainen. Matkamiehet olivat nyt löytäneet juutalaisten kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen.
Nämä kaukaiset vieraat eivät epäilleet tuon köyhän lapsen syntyperää. He kumarsivat Häntä kuninkaana, kuten kedon paimenetkin. Mahdollisesti nämä vieraat olivat ruhtinaita, koska toivat lapselle ruhtinaallisia lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Kun Jumala unessa kielsi heitä enää palaamasta Herodeksen luo, noudattivat he Jumalan tahtoa ja menivät toista tietä omalle maalleen.
Varmaan sinuakin eniten kiinnostaa tuo tähti, joka kaikkina aikoina on kiinnostanut ihmisiä. Se ei todellakaan ollut tavallinen tähti. Sillä vaikka kaikki tähdet ovat Jumalan luomia ja paikalleen asettamia, ei niistä mikään kulje ihmisen edellä häntä ohjaten. Jumala ohjaa meidän tietämme toisella tavalla. Minkä kautta? Sanansa kautta, Sen hän on antanut meidän valoksemme.
Kenties tietäjät olivat kuulleet tai lukeneet ennustuksia Vapahtajasta, ja Jumala antoi heille ymmärrystä oikein tulkita tähden sanoma. Tuo tähti oli tärkeä todistaja Jeesuksen korkean syntyperän todistamiseksi. Jumala lähetti maailmaan oman Poikansa ja antoi taivaalle ilmestyä uuden tähden viemään tietoa siitä kaukaisiin maihin.
Tietäjät nähdessään tähden Beetlehemin tiellä ilostuivat suuresti. He olivat kulkeneet pitkän matkan. Jerusalemissa he olivat kokeneet pettymyksen. Nyt ilmestyi tuttu tähti jälleen heidän eteensä ja he tiesivät olevansa oikealla tiellä, tiellä Kristuksen luo. Tuskinpa mikään kodin kutsuva valo koskaan on niin ilahduttanut sydäntä kuin tämä taivaallinen valo.
Yhä vieläkin, vaikkemme voikaan tähtitaivaaltamme erottaa tuota Jumalan ihmeellistä tähteä, me voimme löytää saman valon Jumalan pyhästä sanasta. Sieltä säteilee meille kirkkaana tie Jeesuksen luo, kotiin. Ohjatkoon se tähti aina meidän askeleitamme.