Jumalan perheellä eli kristillisellä seurakunnalla on monenlaisia tehtäviä. Seurakunnassa on yksi henkilö, pastori, jolle on uskottu erityisesti sanan julistaminen. Hän keskittyy tähän tehtävään. Myös muilla seurakunnan jäsenillä on tehtäviä. Joku hoitaa seurakunnan rahavaroja. Jotkut käyvät katsomassa sairaita ja auttamassa köyhiä. Näin tehtäviä halutaan jakaa useammille henkilöille, jotteivät kaikki asiat kasaantuisi harvojen suoritettavaksi ja jotta seurakunta yhdessä toimien voisi paremmin hoitaa sille uskotut tehtävät.

Tällainen työnjako suoritettiin myös alkukristillisessä seurakunnassa. Luemme siitä.

Luetaan Apt. 6: 1-7

Huomaamme, ettei Jumalan perheessäkään aina kaikki suju häiriöittä. Äsken luetussa kohdassa mainitaan, että seurakunnassa syntyi nurinaa. Hellenistien (olivat niitä juutalaisia, jotka olivat omaksuneet kreikkalaisen sivistyksen niin täydellisesti, että puhuivat kreikan kieltäkin) mielestä heidän leskiään syrjäytettiin autettaessa puutteenalaisia. Siihen aikaan seurakunta pani täytäntöön kristillisen lähimmäisen rakkauden vaatimuksen huolehtimalla puutteenalaisista. Omaisuutta myytiin ja näin saatuja varoja jaettiin köyhille (Apt. 4:34, 35). Hebrealaiset eli Palestiinan juutalaiskristityt unohtivat ainakin osittain muualta tulleiden leskien tarpeet.

Näin ollen oli tarpeen, että asia käsiteltiin seurakunnassa. Ei ole oikein, että Jumalan perheessä jotkut joutuvat kärsimään. Lähimmäisen rakkaus kehottaa meitä huolehtimaan kaikista yhtä lailla. Jumala antaa meille maallista omaisuutta, ei siksi että me käyttäisimme sitä itsekkäästi omaa parastamme ajatellen, vaan Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi (Hebr. 13:16).

Kahdentoista apostolin (=sanansaattaja) kokoon kutsuma opetuslasten joukko päätti suorittaa työnjaon, niin ettei kukaan Jumalan perheessä joutuisi hyljeksittyyn asemaan. Apostolit totesivat, että jos yksinomaan heidän vastuulleen jää pöytäpalvelus eli köyhien avustaminen raha- ja ruokavaroin, niin silloin heidän sananjulistuksensa kärsii. Heillä ei jää siihen enää tarpeeksi aikaa.

Niinpä valittiin seitsemän miestä auttamaan köyhiä. Oli tarpeen, että he olivat uskovia miehiä. Mitä muita vaatimuksia heille asetettiin? (3. jae). Valinnan suoritti seurakunta. Kaikki tapahtui järjestyksessä. Mihin apostoleille jäi näin enemmän aikaa? (4. jae).

Mitkä olivat niiden miesten nimet, jotka valittiin auttamaan puutteenalaisia? (5. jae). Kuka tietää, miten Stefanuksen elämä päättyi? Apostolit rukoilivat näiden miesten puolesta. Varmaan he rukoilivat, että Jumala siunaisi heidän työnsä. Rukouksella on tärkeä merkitys tehtäessä Jumalan valtakunnan työtä (opettaja voi puhua enemmän rukouksen merkityksestä). Kätten päällepano todisti siitä, että seurakunta oli antanut nyt noille miehille uuden viran. Se kuvasi myös sitä, että Pyhä Henki auttaisi heitä tehtävän suorittamisessa.

Jumalan sana ei tyhjänä palaja (lue Jes. 55:11). Tämä havaittiin myös alkuseurakunnassa. Yhä useampia rupesi uskomaan Herraan Kristukseen. Heidän joukossaan oli myös pappeja. Nuo papit eivät sitä ennen ymmärtäneet ilosanomaa Kristuksesta, vaan palvoivat vanhoja muotomenoja. He olivat olleet aikaisemmin kristinuskon vihollisia.

Näin Jumalan perhe lisääntyi. Jumalan perheessä eli kristillisessä seurakunnassa kaikkien jäsenten tulisi kantaa vastuuta evankeliumin viemisestä eteenpäin. Kristittyjen määrä on vähäinen. On tärkeää, että jokainen jäsen seurakunnassa rukousmielin ja alttiisti tekee työtä niillä armolahjoilla, joita Jumala on hänelle antanut. Silloin Jumalan siunaus seuraa mukana. Niiden joukko lisääntyy, jotka kiittävät Vapahtajaa Kristusta Hänen suuresta rakkaudestaan syntisiä kohtaan.

1. Millä nimellä kutsuttiin niitä, jotka uskoivat Jeesukseen? (6:1)
2. Mikä epäkohta oli aluksi vallalla alkuseurakunnassa? (6:1)
3. Millä nimellä kutsuttiin Jeesuksen 12 opetuslasta? (6:6)
4. Mikä on seurakunnan pastorin päätehtävä? (6:4)
5. Millä tavalla köyhien huoltajat asetettiin virkaansa? (6:6)

1. Seurakunnalle ei kuulu köyhien huoltaminen
2. Pastorin tulee suorittaa kaikki tehtävät seurakunnassa
3. Seurakunnan luottamustehtävään valitulla tulee olla hyvä todistus ulkopuolisilta
4. Seurakunnan työtä tulee tehdä rukousmielin

"Älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy" Hebr.13:15

Siionin kannel 159 = Herra kutsuu niin kuin muinoin...