Mahtavan Rooman valtakunnan pääkaupunki oli tietenkin Rooma. Mutta helleenisen sivistyksen tärkeimmät keskukset olivat Aleksandria Egyptissä ja Antiokia Syyriassa. Antiokia oli kolmanneksi suurin Rooman kaupungeista ja siellä oli lähes puoli miljoonaa asukasta siihen aikaan, kun ensimmäiset alkuseurakunnan jäsenet vainojen vuoksi saapuivat tähän kansainväliseen kaupunkiin.

Korkea helleeninen sivistys näkyi jo kaupungin rakennuksista. Siellä oli kirjasto, komeita teattereita, urheilulaitoksia ja kylpylöitä. Oli puistoja ja taideteoksia, jopa katuvalaistus. Tieteitä ja taiteita arvostettiin. Monenlaisia uskontoja harjoitettiin. Mutta opillinen sivistys ei estänyt siveettömiä menoja, joita harjoitettiin epäjumalien temppeleissä niin räikeästi, että roomalaisetkin inhosivat niitä.

Antiokiaan syntyneen seurakunnan jäseniä alettiin kutsua kristityiksi.

Tässä kaupungissa oli totuttu kaikkeen. Niinpä uuden uskon julistajatkin saivat toimia rauhassa. Ensimmäiset opetuslapset kertoivat Jeesuksesta vain juutalaisille. Mutta sitten Antiokiaan tuli muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä ja he alkoivat saarnata rohkeasti pakanoillekin. Pian Jeesukseen uskovia oli suuri joukko. Mutta eivät uskovat täälläkään ilman pilkkaa saaneet olla. Heille annettiin uusi nimi: kristityt, se on Messiaan kannattajat. Vaikka nimi oli ensin pilkkanimi, siitä on tullut kunnianimi, niin että mekin tahdomme olla kristittyjä.

Uutiset uudesta kasvavasta seurakunnasta tulivat myös Jerusalemin seurakunnan tietoon. Sieltä lähetettiin Barnabas Antiokiaan auttamaan uutta seurakuntaa julistustyössä. Hän oli se sama mies, joka oli ottanut Jerusalemissa Sauluksen hoiviinsa. Niin hän täälläkin iloitsi Jumalan ihmeellisistä teoista ja kehotti kaikkia pysymään Herrassa.

Työvoimaa tarvittiin lisää seurakunnan yhä kasvaessa ja Barnabas lähti Tarsoon etsimään Saulusta. Kun Barnabas sitten löysi hänet, he palasivat yhdessä Antiokiaan. Seurasi työntäyteinen vuosi, jolloin he julistivat evankeliumia kaikille kaupungin asukkaille.

"Siihen aikaan tuli profeettoja Jerusalemista Antiokiaan.
Ja eräs heistä, nimeltä Agabus, nousi ja antoi Hengen vaikutuksesta tiedoksi,
että oli tuleva suuri nälkä kaikkeen maailmaan; ja se tulikin Klaudiuksen aikana.
Niin opetuslapset päättivät kukin varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille.
Ja niin he tekivätkin ja lähettivät sen vanhimmille Barnabaan ja Sauluksen kätten kautta." Apt 11: 27 - 30 

Jerusalemista tuli eräs profeetta, Agabus Antiokiaan ja hän ennusti, että tulisi suuri nälänhätä. Niin sitten kävikin. Antiokian seurakunnassa tiedettiin, että Jerusalemin seurakunta oli köyhä ja että siellä ehkä ensimmäiseksi jouduttaisiin kärsimään nälkää. Siksi kerättiin avustus, johon jokainen osallistui varojensa mukaan. Se oli rakkauden lahja. Sen antajat luottivat siihen, että Jumala pitäisi omistaan huolta, vaikka katovuosia tulisi useampiakin. Saulus ja Barnabas lähetettiin viemään avustusta.

Niin Jeesukseen uskovat auttavat toisiaan tänäkin päivänä. Emmehän vain itsekkäästi ajattele pelkästään omaa tulevaisuuttamme. Meidän tulee muistaa Jeesuksen sanat: "Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle." Matt.25:40