Ei hän ole täällä, sillä hän noussut ylös, niin kuin hän sanoi. Matt. 28:6.
Kaukana maaseudun sydämessä asui pienessä mökissä tyttönen nimeltä Anna. Hän oli viisivuotias. Mökin eteiskamarissa asui vanha Sanna-Kaisa, ja koska hänellä oli eniten aikaa puhella lasten kanssa, pistäytyi Anna-tyttö usein Sanna-Kaisan kamariin. Sanna-Kaisa kertoi kaikenlaisia kummallisia tarinoita. Äiti sanoi, ettei Sanna-Kaisan puheisiin ollut luottamista. Mutta pääsiäisen lähestyessä oli Sanna-Kaisa supattanut Annalle, että katsoppas vain, niin pääsiäisaamuna aurinko tanssii metsän rannassa. Anna päätti katsoa. Eikä nukkunut paljoakaan pääsiäisen edellisenä yönä. Jo varhain hän hiipi ikkunapenkille. Iso sisko heräsi ja komensi häntä takaisin vuoteeseen, mutta Anna kuiskutti: "Ihan kohta, kun aurinko ensin tanssii." Nousihan se aurinko, ja kultainen aamurusko paloi metsän rajassa. Mutta aurinko oli niin tasainen ja rauhallinen esiin tullessaan, ettei Anna ollut silmiään uskoa. Taas oli Sanna-Kaisa puhunut omiaan.
Pääsiäiseen on vanhoilta ajoilta asti liitetty kaikenlaisia joutavia, taikauskoisia tarinoita. Ne ovat peräisin tietämättömiltä ihmisiltä, jotka eivät todellista pääsiäistä tunne. Onpa nykyaikanakin kovin monenlaisia pääsiäisherkkuja ja tapoja, jotka eivät lainkaan liity todelliseen pääsiäiseen.
Mitä pääsiäisaamuna sitten tapahtui? Siitä kertoo meille Raamattumme kaikkia ihmeellisiä kertomuksia ihmeellisemmän. Kerrotaan, että Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka olivat kuulleet Jeesuksen opetusta, menivät aamulla varhain Jeesuksen haudalle. Silloin laskeutui Herran enkeli alas maan järistessä ja vieritti kiven haudan suulta. Sotilaat, jotka vartioivat hautaa, vapisivat ja kävivät aivan kuin kuolleiksi. Mutta enkeli, joka oli näöltään kuin salama, istui kivelle ja puhutteli naisia sanoen: "Älkää te peljätkö, sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut. Ja menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista. Ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä saatte hänet nähdä. Katso, minä olen sanonut sen teille."
Tässä on se ihmeellinen pääsiäisaamun kertomus. Naiset katsoivat hautaan ja näkivät sen tyhjäksi. He myös veivät sanan opetuslapsille. Kerran ennen oli enkeli samoin sanoin puhutellut ihmisiä. Muistatko milloin? Jouluyönä Beetlehemin kedolla. Silloin kuulivat nämä sanat kedon paimenet ja he näkivät Herran enkelin, sanantuojan. Nyt nuo kaksi naista saivat ensimmäisinä kuulla sanoman Jeesuksen ylösnousemuksesta. Heidän kauttaan olemme nyt mekin saaneet siitä kuulla Pyhästä Raamatusta.
Jos Jeesus pääsiäisaamuna olisi jäänyt hautaan, silloin meillä olisi nyt vain murhetta ja toivottomuutta. Mutta Jeesus nousi ylös, hänen hautansa on tyhjä. Niinpä voimmekin yhtyä kiittämään Jeesusta ja sanoa:
Nyt nouskoon kiitosvirsi riemuisasti,
ylistysvirsi rakkaan Jeesuksen.
Hän puolestamme meni kuoloon asti
sen voitti vihollisen hirmuisen.
Näin valmistanut meille iäisen
on pääsinjuhlan autuaallisen.