Poika vuoleskeli itselleen pienen purjelaivan, meni joen rantaan ja laski sen vesille. Virta vei sen nopeasti ja se joutui kadoksiin.

Myöhemmin hän huomasi laivansa käytettyjen tavarain kaupassa ja osti sen itselleen. Hän syleili leikkilaivaansa ja sanoi: ”Nyt sinä olet kaksinkerroin minun: minä olen tehnyt sinut ja nyt minä olen sinut ostanut.”

Mitä Jumala sanoo, kun hän katsoo meihin? ”Minä olen sinut tehnyt. Minä valmistin sinun ruumiisi ja jäsenensi ja annoin sinulle kuolemattoman sielun. Sinä olet minun.” ”Mutta minä tein enemmän sinulle. Kun sinä jouduit hukkaan omille teillesi, minä etsin sinua. Minä ostin sinut ainokaisen Poikani verellä. Sinä olet kaksinkerroin minun.” ”Eikä siinä kaikki. Vaikka minä olin ostanut sinut niin kalliilla hinnalla, sinä vielä vastustit minua. Sinä et voinut etkä tahtonutkaan uskoa minuun

Vapahtajanasi. Niinpä minun Henkeni saattoi sinut uskoon kasteen ja evankeliumin kautta. Minä sinut uudesti synnytin. Minä tein sinusta kuninkaallisen perillisen. Sinä olet kolminkertaisesti minun.” Näin Jumala sanoo, kun hän katsoo meihin.

Kysyköön nyt kukin itseltään: Mitä minä sanon, kun katson Jumalaan? ”Muistan päivää autuasta, jolloin Jeesus löysi mun, syntein tähden tuomitun. Tilastani kauheasta nosti minut olalleen, otti aivan omakseen.” Amen   

Kirjasta Voimattomalle voimaa