Damaskoa ympäröi vahva ja korkea muuri. Sinne pääsi vain porttien kautta. Juutalaiset olivat saaneet kuningas Aretaan käskynhaltijan puolelleen ja hän oli määrännyt, että kaikkia portteja vartioitiin yötä päivää. Saulus joutuisi kiinni ennemmin tai myöhemmin, kun hän ei voisi lähteä Damaskosta. Mutta erään opetuslapsen koti oli aivan muurissa kiinni. Syntyi loistava suunnitelma. Saulus tuotiin tuohon kotiin ja yön pimeydessä hänet pantiin suureen koriin, joka köysien varssa laskettiin muurin ikkuna-aukosta alas. Portilla olevat vartijat olivat kaukana. He eivät nähneet eivätkä kuulleet mitään. Niin Saulus lähti pakomatkalleen yksin. Ei hän kuitenkaan ollut yksin. Jeesus oli hänen kanssaan. Ystävät Damaskossa rukoilivat hänen puolestaan.
Saulus kietoutui matkaviittaansa, tarttui matkasauvaansa ja suuntasi matkansa Arabiaan, itään ja eteläänpäin Damaskosta. Raamattu ei kerro, mitä Saulus teki siellä. Arabian erämaakin kuului kuningas Aretaan valtakuntaan, mutta sen asukkaat, natabealaiset, olivat enimmäkseen paimentolaisia, eivätkä he tienneet, että Aretaan käskynhaltija etsi Saulusta. Ehkä Saulus hakeutui heidän pariinsa. Sillä alueella syvällä erämaan keskellä sijaitsi myös Petran kaupunki. Ehkä hän kävi sielläkin. Saulus valmistautui tulevaan tehtäväänsä rukoillen ja tutkien kirjoituksia. Nuorena opittu teltantekijän ammatti takasi hänelle toimeentulon paimentolaisten parissa.