Paavali kertoi kodistaan Tarsosta ja siitä, miten hän nuorena tuli opiskelemaan Jerusalemiin Gamalielin, tunnetun opettajan luokse. Paavali kertoi, miten hän kiivaimpana lain kiivailijana vainosi Jeesukseen uskovia. Hän sai vanhimmilta kirjeitä myös Damaskoon vietäväksi, että hän voisi vangita sieltäkin kaikki kristityt. Mutta sitten Paavali kertoi, miten Jeesus ilmestyi hänelle Damaskon tiellä. Hän tuli sokeaksi, kunnes Jumala lähetti hänet Ananias-nimisen miehen tykö Damaskossa. Siellä Paavali sai paitsi näkönsä takaisin myös kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Paavalista tuli kristitty. Kun Paavali sitten palasi Jerusalemiin, hän näki temppelissä näyssä Jeesuksen. Näyssä Paavali kertoo, miten hän oli läsnä Stefanuksen surmaamisessa vartioimassa kivittäjien vaatteita. Mutta Jeesus lähettää hänet viemään evankeliumia kauas pakanoille.
Paavalin puhe sai väkijoukon uudelleen raivoihinsa. Mellakka alkoi uudelleen. Väki alkoi huutaa, ettei Paavali saa elää ja viskoi tomua ja vaatteita. Päällikkö käski viedä Paavalin sisälle kasarmiin ruoskimalla tutkittavaksi.
Mutta kun sotilaat oikaisivat Paavalin ruoskittavaksi, sanoi Paavali sadanpäämiehelle: Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?" Kun sadanpäämies sen kuuli, hän meni ilmoittamaan päällikölle. Päällikkö meni Paavalin luo ja kysyi ihmeissään: "Sano minulle, oletko sinä Rooman kansalainen?" Niin Paavali vastasi: "Olen". Päällikön silmissä Paavali ei näyttänyt rikkaalta. Hän sanoi, että hän itse oli ostanut kansalaisoikeuden paljolla rahalla. Silloin Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti". Päällikkö pelästyi. Rooman kansalaisilla oli enemmän oikeuksia kuin muilla. Heitä ei esimerkiksi saanut rangaista ilman oikeuden tuomiota. Sotilaat saivat mennä pois ja päällikkö päätti tutkia Paavalin asiaa seuraavana päivänä ylipappien ja neuvoston edessä.