Yhteiskunnassa on keskusteltu jo pitkään siitä, kuinka homoseksuaaliseen suhteeseen on suhtauduttava. Nykyaikana keskustelu on entistäkin vilkkaampaa sen johdosta, että eduskunnassa on esitetty sellaisen lain säätämistä, joka johtaisi homoseksuaalisen suhteen rekisteröimiseen ja monessa suhteessa sen rinnastamiseen avioliiton kanssa. Tämän johdosta on syytä tarkastella sitä, mitä Raamattu ja sen ilmoittama luomisjärjestys asiasta opettavat.

Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi

Sukupuolien välinen erilaisuus kuuluu Jumalan luomistyöhön. Alun pitäen oli ero miehen ja naisen välillä. Raamattu sanoo ihmisen luomisesta: ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1 Moos. 1:27)

Sukupuolten erilaisuudella on myös seurauksensa. Luotuaan ihmiset Jumala siunasi heidät ja antoi käskyn lisääntyä: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” (1 Moos. 1:28) Tämä voi toteutua vain miehen ja naisen välisessä suhteessa. Jo tämä osoittaa, että miehen ja naisen välinen suhde perustuu luomiseen. Homoseksuaalinen suhde sen sijaan on vastakohta sukupuolten luonnollisen eron tunnustamiselle. Jo tästä syystä voidaan päätellä, että sellainen ei kuulu Jumalan luomistarkoitukseen.

Luomisjärjestys säilyy samana maailman loppuun saakka

Pian luomisen jälkeen Aatami ja Eeva lankesivat syntiin. Lankeemus toi mukanaan paljon vaivaa. Työn tekeminen kävi raskaaksi, lasten synnyttäminen tuottaa kipua eivätkä ihmiset päässeet enää takaisin paratiisiin, jossa vallitsivat täydelliset ja ihanat olot. Kuitenkaan luomisen kannalta ei tapahtunut olennaista muutosta. Mikään sellainen, mitä Jumala ei ollut luonut kuusipäiväisen luomistyön aikana, ei lankeemuksen myötä tullut luoduksi. Tämä on tärkeä näkökohta ajateltaessa sellaista väitettä, että nyt Jumala olisi luonut osan ihmisistä homoseksuaaleiksi. Se ei siis voi pitää paikkaansa, vaan perustuu sellaiseen ajatukseen, että lankeemus tai mahdollisesti ajan kuluminen olisi tuonut muutoksen luomisjärjestykseen. Johdonmukaisesti tarkasteltuna tällainen väite perustuu Jumalan luomistyön ja sitä koskevan ilmoituksen kieltämiseen ja on sellaisena torjuttava.

Se, että Jumalan luomisjärjestys säilyy muuttumattomana koko maailmanhistorian ajan, käy ilmi Jumalan käskyistä, jotka toisaalta kieltävät homoseksuaalisen suhteen ja toisaalta pitävät voimassa miehen ja naisen välisen avioliiton. Homoseksuaalisen suhteen kieltäminen käy ilmi Mooseksen lain sanoista: ”Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus.” (3 Moos. 18:22, ks. myös 5 Moos. 20:13) Lain säilyminen tältä osin samana Uudessa liitossa käy ilmi apostoli Paavalin sanoista: ”Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat... harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta.” (Room. 1:26,27) Homoseksuaalinen suhde esitetään siis lankeemuksen ja luonnonmukaisesta yhteydestä luopumisen seurauksena.

Ei ole olemassa eikä voi tulla sellaista muutosta, että homoseksuaalinen suhde olisi luonnonmukainen. Päinvastoin luonnonvastaisuus liittyy aina tähän asiaan. Koska näin on, silloin myös kaikki avioliiton arvoa osoittavat Raamatun opetukset kieltävät homoseksuaalisen yhteyden. Kun Raamattu sanoo: ”Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken.” (Hebr. 13:4), se paitsi kehottaa avioliiton solmimiseen oikeassa järjestyksessä myös kieltää kaiken avioliiton ulkopuolisen sukupuolisen kanssakäymisen ja siinä yhteydessä myös homoseksuaaliset suhteet. Lisäksi sanat ”kaikkien ihmisten kesken” korostavat sitä, että kyseessä on kaikkia koskeva siis luomiseen perustuva asia.

Kuinka voi välttyä eksytyksiltä?

Voi olla, että olemme menossa kohti aikaa, jolloin epäuskoinen maailma alkaa pitää normaalina homoseksuaalisen suhteen kokeilua. Tähän viittaavatkin puheet ja esimerkit on havaittava karkeasta lankeemuksesta seuraaviksi asioiksi. Mahdolliset yhteiskunnan päätökset eivät muuta asiaa. Nykyaikana ja muutama vuosikymmen taaksepäin avioliiton kunniassa pitäminen verrattuna avosuhteeseen on ollut ehkä suurin kuudennen käskyn piiriin kuuluva kysymys. Lähitulevaisuudessa voi sen rinnalle nousta suhde homoseksuaalisuuteen. Uskovilta ja seurakunnilta vaaditaan valppautta, että emme pidä hyväksyttävänä sellaista, minkä Jumalan sana selvästi kieltää.

Kuinka saada apu heikkoutta ja lankeemusta vastaan?

 Kuudennen käskyn asiat ovat erityisen arkaluontoisia siitä syystä, että rikkomukset tällä alueella voivat haavoittaa ihmistä hyvin syvästi. Miten sellainen, joka tuntee heikkoutta tai mahdollisesti on langennut homoseksuaalisuuteen, voi saada avun? Jumalan edessä on tarpeen tunnustaa, että houkutus homoseksuaalisuuteen nousee vanhasta ihmisestä. Se ei ole uskoon perustuva asia. Kyseessä on paha himo ja kiusaus. Tämän tunnustaminen johtaa katumukseen Jumalan edessä.

Syntiään katuvalla Jumala antaa mielellään synninpäästön. Hänen sanansa lupaa varman armahduksen ja lohdutuksen jokaiselle, joka turvaa Kristukseen. Kuudennen käskyn alueen synti ei ole mikään poikkeus. Armon ja uskon myötä Jumala sitten antaa voimaa taistella pahaa himoa vastaan. On hyvin mahdollista, että tällainen taistelu jatkuu pitkään. Taistelu ei kuitenkaan merkitse sitä, että ihminen olisi uskosta osaton. Päinvastoin se, että ihminen tuntee sydämessään kiusausta mutta pakenee uskossa Kristuksen armon suojaan, on juuri merkki kristillisestä elämästä ja uskon taistelusta. Koska Vapahtaja on maksanut syntivelan ja voittanut kuoleman, on tuo taistelu voitollista. Uskova saa heikkoudessaankin ja synnin houkutusta tuntiessaan Kristuksen tähden olla varma syntien anteeksiantamuksesta. Uskon taistelun päämäärä on iankaikkisuudessa, josta vanha ihminen kiusauksineen on poissa.

Kimmo Närhi

(artikkeli julkaistu Luterilainen lehdessä 5/2001)