Viikon tekstit

Moni kaipaa Jumalan läsnäoloa ja johdatusta elämäänsä.

Psalmissa 139 puhutaan siitä, miten Jumala tietää kaiken ja on kaikkialla. Jumalaa ei pääse pakoon, ei hyvässä eikä pahassa.

Kukaan ei voi välttää Jumalan tutkivaa katsetta. ”Kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili”. (Hepr. 4:13) Ihminen joutuu vastaamaan kaikista teoistaan ja synnin palkka on ikuinen kuolema.

Kuitenkin myös Jumalan armo on kaikkialla: lupaus syntien anteeksi saamisesta on annettu kaikille ihmisille lähellä ja kaukana. (Apt. 2:39) Jeesuksessa Kristuksessa Jumala on tullut meitä lähelle armossaan. Jumalan Poika tuli ihmiseksi sovittamaan syntimme. Jokainen, joka uskoo häneen, saa syntinsä anteeksi ja iankaikkisen elämän. Hän saa nauttia Jumalan armollisesta ja rakastavasta läsnäolosta ikuisesti.

Jeesuksen kautta aukeaa Jumalan rakastava läsnäolo jo nyt. Jumala on luvannut johdattaa uskovien elämää ja olla heidän kanssaan joka päivä.

Rauha on jotain sellaista, mitä maailmasta tuntuu nyt puuttuvan. Suomessa on tapahtunut järkyttävä väkivallanteko. Missä on Jumala?

Hän on ristillä. Hän tuntee kuoleman ja surun, ja siksi hän voi lohduttaa. Jumalan Poika on kokenut pahoinpitelyn ja kuoleman - mutta hän on myös ylösnoussut. Pelko, viha ja väkivalta eivät saa viimeistä sanaa. Tätä toivoa tarvitaan erityisesti nyt. Se ei ota pois uhrien kärsimystä eikä tekijän vastuuta, mutta se auttaa jatkamaan eteenpäin.

Langenneessa maailmassa pahuus koskettaa jokaista. Se ei ole vain ulkopuolellamme, vaan myös sisällämme. Siksi Kristus, syntien sovittaja, on toivon perustus. Usko häneen tuo anteeksiantamuksen ja ikuisen elämän toivon. Usko tuo myötään myös rakkauden.

Usko, toivo ja rakasta! Tällä tavalla kristitty taistelee pahaa vastaan.

Kesän kuluessa vietetään kirkkovuodessa kirkastussunnuntaita. Silloin muistellaan, miten kolme apostolia sai nähdä Taaborin vuorella Jeesuksen jumalallisen kirkkauden.

Opetuslapset pelästyivät näkyä. Jumalan kasvoista kasvoihin nähnyt ei Vanhassa Testamentissa voinut elää. Syntinen ei voi kestää Jumalan kirkkautta sen täydessä loistossa. Se kirkkaus paljastaa ja tuomitsee kaiken pahuuden ihmisessä.

Jeesuksessa kuitenkin loistaa Jumalan armon kirkkaus. Se ei polta syntistä, vaan tuo valon sielun pimeyteen. Paradoksaalisesti tämä armon valo loistaa kaikkein kirkkaimmin Golgatan pimeydessä: kun Jeesus riippui ristillä ja päivä pimeni, hänen rakkautensa ihmiskuntaan paistoi kaikkein kirkkaimmin. Jeesus sovitti synnit, niin että häneen uskova ihminen voi kohdata Jumalan kirkkauden ja kerran jopa katsoa Jumalaa kasvoihin, ja kuitenkin elää. Niinpä kristityt on myös kutsuttu heijastamaan Jumalan kirkkautta omassa elämässään.

Kun ihminen kastetaan kristillisellä kasteella, hänen ylleen lausutaan kolmiyhteisen Jumalan nimi. Kasteessa ihminen liitetään kolmiyhteiseen Jumalaan. Jos sinut on kastettu, olet jo kasteessasi saanut syntien anteeksiantamuksen. Kaste välittää ihmiselle Jeesuksen ristinkuolemallaan ansaitseman syntien anteeksiantamuksen.

Kasteen armosta voi kuitenkin luopua. On mahdollista epäuskolla torjua kaikki se, mitä on saanut kasteessa. Silloin ihminen menettää syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen. Tämän elämän aikana on kuitenkin aina mahdollista palata takaisin kasteen armoon. Jos olet luopunut siitä, minkä olet jo kasteessa saanut, voit tälläkin hetkellä turvata uskolla uudestaan niihin lupauksiin, jotka Jumala on liittänyt kasteeseen. Saat turvata uudestaan siihen, että Jeesus on kuollut sinun puolestasi ristillä ja antanut sinulle syntien anteeksiantamuksen kasteessa.

Kirkkovuodessa on menossa helluntaiaika. Helluntai on Pyhän Hengen juhla.

Jeesus sanoi, että kun Pyhä Henki tulee, hän ”näyttää maailmalle todeksi – – synnin, koska he eivät usko minuun”. (Joh. 16:8) Jeesuksen torjuminen johtuu epäuskosta. Ihminen ei halua astua Kristuksen valkeuteen, koska se paljastaa hänen pahuutensa. Epäusko on myös ainoa asia, joka todella kadottaa ihmisen. Jeesus on kuollut jokaisen ihmisen syntien anteeksiantamiseksi, ja jokainen saa uskoa sen, mutta epäusko torjuu tämän Jumalan lahjan.

Jeesus sanoi kuitenkin Pyhästä Hengestä myös: ”Hän on minut kirkastava”. (Joh. 16:14) Henki todistaa, että Jeesus on Jumalan Poika ja Vapahtaja. Niin Pyhä Henki synnyttää sydämeen uskon. Sen myötä hän itse asettuu asumaan uskovaan. Hän rukoilee heidän sydämissään Jumalaa. Näin hän on heille Puolustaja, kuten Jeesus lupasi. Pyhä Henki auttaa uskovia kaikessa heidän heikkoudessaan ja todistaa aina heille, että Jeesus on heidän Pelastajansa.

Jeesus nimitti itseään hyväksi paimeneksi. Kuva hyvästä paimenesta on tuttu ja lohduttava, mutta mitä Jeesus tahtoo sillä opettaa?

Paimen pitää huolta lampaista. Jeesus tahtoo pitää huolta kaikista ihmisistä ja koota heidät omaan laumaansa. Ihmisellä on aina joku paimen. Jos hänellä ei ole hyvää paimenta, hänellä on joku muu, huonompi paimen – ehkä hän itse. Ilman Jeesusta lampaat ovat hajallaan ja huonojen paimenten armoilla: ihmistä hallitsee synti ja hän elää erossa Jumalasta, tietämättömänä hänen huolenpidostaan.

Jeesus sanoi olevansa paitsi paimen, myös ovi lammastarhaan. Vain hänen kauttaan kuljetaan sisälle ikuiseen elämään. ”Hyvä paimen antaa henkensä lampaiden edestä”, Jeesus sanoi. Jeesus kuoli ristillä kootakseen hajallaan olevat Jumalan lapset. (Joh. 11:52) Ristin kautta on pääsy Jumalan armoon ja huolenpitoon, sillä ristillä Jeesus on ottanut synnit pois. Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, on hänen laumassaan ja hänen paimenhoidossaan.

Pääsiäinen on koittanut. Pääsiäisenä muistetaan Kristuksen ylösnousemusta. Kristus kuoli ristillä, ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Tämä on suuri ilon ja riemun aihe. Ensinnäkin, Kristuksen ylösnousemus osoittaa sen, että koko maailman synti on sovitettu. Kristuksen antama syntiuhri sovitti kaikkien synnit. Kristus ansaitsi kaikille täyden syntien anteeksiantamuksen. Kristuksen ylösnousemus vakuuttaa ja osoittaa, että kaikille on olemassa anteeksiantamus synneistä.

Toiseksi, Kristuksen ylösnousemus osoittaa, että mekin nousemme kerran kuolleista. Kasteen ja uskon kautta ihminen tulee osalliseksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kun kaikki viimeisenä päivänä nousevat kuolleista, Kristukseen uskovat pääsevät iankaikkiseen elämään taivaan kirkkauteen.

Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja paholaisen vallan. Kristuksen ylösnousemus on todellisuutta tänäänkin. Uskon kautta Kristukseen tulet osalliseksi Kristuksen voitosta. Uskothan sinäkin ylösnousseeseen Kristukseen?

Pääsiäistä edeltävällä viikolla kirkko muistelee Jeesuksen elämän viimeisiä tapahtumia. Kristuksen kärsimystie huipentuu pitkäperjantaihin, jolloin muistetaan hänen ristinkuolemaansa.

Jeesuksen ruumiillinen kärsimys johdattaa hänen tuskansa ja kuolemansa syvempään merkitykseen. "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut – – Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme." (Jes. 53:5,6)

Ristillä näkyvät synnin seuraukset: kadotuksen tuska, joka kuuluu jokaiselle syntiselle. Jeesus kärsi synnin tähden, ettei kenenkään muun tarvitsisi. Ristiltä aukeaa anteeksiantamuksen rannaton ulappa, täysi sovinto Jumalan kanssa. Pääsiäisaamu julistaa tätä voitonsanomaa: synnin ja kuoleman valta on voitettu. Siihen jokainen syntinen saa panna turvansa, ja niin hän pelastuu.

Elisabet lausui nämä sanat Marialle, kun tämä tuli Elisabetin luokse kantaen kohdussaan Jeesusta. Enkeli Gabriel oli ilmoittanut Marialle, että hän tulisi raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja synnyttäisi pojan, jolle tuli antaa nimi Jeesus. Maria uskoi tämän Herran sanan.

Jumala on antanut ihmisille Pyhän Raamatun, jossa hän ilmoittaa itsensä. Raamattu on Jumalan sana. Siinä Jumala kertoo ensinnäkin, että kaikki ihmiset ovat syntisiä ja ansainneet kadotuksen. Mutta koko Raamatun keskeisin asia on sanoma Jumalan Pojasta, joka tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä sovittaen koko maailman synnin. Jeesus ansaitsi kaikille syntien anteeksiantamuksen, ja tästä kertoo juuri Raamattu, Jumalan sana. Uskon kautta tähän Jumalan sanaan saat omaksesi syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen. Uskothan sinäkin tähän Jumalan sanaan?

Maailma, jossa elämme, on täynnä kiusauksia. Kiusaukset ovat houkutuksia pahaan. Niitä on monenlaisia. Toista vaivaa ärtyisyys kanssaihmisiä kohtaan. Joku kokee halua antaa liiaksi myöten toisten mielipiteille. Jollekin alkoholi tai muut päihteet ovat ongelma. Myös välinpitämättömyys ja apatia ovat hyvin todellisia kiusauksia.

Kiusaus on vakava asia, koska mikään synti ei ole pikkujuttu. Jumalan käskyjä rikkomalla ihminen asettuu Jumalan viholliseksi ja vetää päällensä kadotuksen. Silti me lankeamme usein kiusauksiin ja teemme Jumalan tahtoa vastaan. Näin tapahtuu parhaista aikomuksistamme huolimatta.

Jeesus on kiusausten voittaja. Hän on todellinen ihminen, joka koki kiusauksia kuten muutekin ihmiset. Samalla hän kuitenkin on Jumalan Poika. Jeesus voitti synnit ja puhdisti ihmisyyden. Hänen pyhä elämänsä ja kuolemansa sovittivat pahuutemme. Kristukseen uskova saa syntinsä anteeksi. Hän saa myös voiman kohdata kiusaukset Jeesuksen kanssa. Uskova saa käydä elämänsä kamppailut Jeesuksen rakkauden varassa.

Paastonaika on hyvää aikaa tutkia omaa elämäänsä Jumalan lain valossa. Miten olet täyttänyt Jumalan lain vaatimukset? Oletko aina yli kaiken rakastanut Jumalaa ja luottanut häneen? Oletko aina rakastanut lähimmäistäsi niin kuin itseäsi? Jumalan laki osoittaa sinulle, että et ole pitänyt sitä. Jumalan laki tuomitsee sinut kadotukseen. Paastonaika kutsuu katumaan syntejä.

Mutta paastonaika myös suuntaa katseen kohti Kristuksen kärsimystietä. Paastonaika kutsuu syventymään Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan. Kristus kulki kohti Jerusalemia, jotta hän voisi siellä kärsiä ristinkuoleman. Jeesus kantoi harteillaan koko maailman syntiä. Ristillä Kristus kärsi kaikkien puolesta synnin rangaistuksen. Kristus sovitti koko maailman synnin. Sinunkin syntisi on sovitettu. Siihen saat tänäkin paastonaikana luottaa ja turvata.

Armo on luonteeltaan sellaista, että sitä ei voi ansaita. ”Mutta jos se on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.” (Room. 11:6) Niinpä armo on aina ansaitsematonta.

Ihminen ei ole ansainnut iankaikkista elämää taivaassa. Sen sijaan kaikki ovat ansainneet iankaikkisen kadotuksen. Kaikki ovat tehneet syntiä ja ansaitsevat siksi Jumalan vihan.

Mutta ihminen saa pelastuksen lahjaksi, armosta. Jumala antaa ihmiselle kaikki synnit anteeksi, koska Jeesus on kärsinyt kaikkien puolesta synnin rangaistuksen. Uskon kautta Jeesukseen ihminen saa omakseen syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän. Tämän kaiken hän saa yksin armosta, ilman mitään omia ansioitaan.

Rauha on keskeinen asia kristinuskossa. Ihminen kaipaa rauhaa, mutta usein hän kuitenkin kokee monenlaista rauhattomuutta.

Rauha, jonka kristinusko lupaa, on rauhaa Jumalan kanssa. Ihminen on rauhaton niin kauan kuin hän on ristiriidassa Jumalan hyvän tahdon kanssa. Synti on kapinaa Jumalaa vastaan. Sen tuottama rauhattomuus jatkuu ikuisuuteen. Ihminen ei voi saavuttaa lepoa erossa Jumalasta.

Jeesus on Jumalan rauhantarjous ihmiskunnalle. Hän on saanut aikaan sovinnon ja tuo levon. Tähän rauhaan ja lepoon ihminen astuu uskomalla Jeesukseen. "Uskosta vanhurskautettuina meillä on rauha Jumalan kanssa."

Rauha Jumalan kanssa johtaa etsimään rauhaa lähimmäisen kanssa.

Onko sinulla rauha?

Ihmisillä on monenlaista hätää. Kaikkein suurin hätä on kuitenkin syntihätä. Luonnostaan ihminen on synnin ja kadotuksen alainen. Luonnostaan kaikki ovat kulkemassa kohti iankaikkista kadotusta.

Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hätä heillä on. Moni saattaa ajatella, että he ovat eläneet ihan hyvää elämää. Mutta Jumala ei katso ainoastaan ulkokuoreen, vaan hän näkee kaiken. Hän tietää kaikkein salaisimmatkin ajatuksesi. Hän tietää, mitä kaikkea vääryyttä sydämestäsi löytyy.

Mutta Jumala halusi auttaa ihmiskuntaa, joka on kulkemassa kohti kadotusta. Siksi Jumalan Poika syntyi ihmiseksi. Hän otti päälleen koko ihmiskunnan synnin ja kärsi synnin rangaistuksen kaikkien puolesta. Näin Jeesus ansaitsi kaikille syntien anteeksiantamuksen. Sinunkin syntisi rangaistus on kärsitty. Saat syntihädässäsi huutaa Jumalaa avuksi. Ja saat luottaa, että Jeesuksen ristinkuoleman tähden Jumala haluaa antaa sinulle anteeksi ja auttaa sinua syntihädässäsi.

Usko on luottamusta sellaiseen, mikä ei ole aisteilla havaittavissa. Se on osallisuutta näkymättömään armon todellisuuteen.

Usko ei ole sokeaa luottamusta mihin tahansa. Sillä on syy ja tietty sisältö. Sen perustana on evankeliumin sana ja kohteena Jeesus. Usko ei ole myöskään pelkkä henkilökohtainen mielipide, vaan se on jaettu asia. Kristillinen kirkko tunnustaa yhdessä: ”Me uskomme yhteen Jumalaan…”

Mihin uskoa tarvitaan? Pelastukseen. ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen [Jumalalle]”, sanotaan Heprealaiskirjeessä (Hepr. 11:6). Synnin takia kukaan ei ole Jumalalle mieluinen, vaan jokainen on kadotettu. Kuitenkin Jumala on antanut Jeesuksen syntisten Vapahtajaksi. Elämällään ja kuolemallaan Jeesus on sovittanut synnit. Jeesukseen uskova pelastuu. Usko on turvautumista Jeesukseen Vapahtajana.

Uskon kautta ihmisellä on pääsy Jumalan luo. Hän tuntee Jumalan Isänä. Uskon kumppaneina ovat myös aina toivo ja rakkaus.

Kaikki ihmiset kaipaavat jotain. Se, mitä ihmiset kaipaavat, on luonnollisesti se asia, josta he ajattelevat löytävänsä onnen. Kuitenkin vain yksi asia voi tuoda ihmiselle pysyvän onnen.

Jumala loi ihmisen elämään yhteydessä Jumalaan. Kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin, tämä Jumalan ja ihmisen välinen yhteys rikkoontui. Siitä lähtien kaikki ihmiset ovat syntyneet tähän maailmaan synnin ja kadotuksen alaisina. Ihminen kaipaa päästä takaisin Jumalan yhteyteen, vaikka ei sitä tajuaisikaan.

Sitä varten Jeesus tuli. Jumalan Poika syntyi ihmiseksi, jotta hän voisi sovittaa ristillä koko maailman synnin. Nyt jokaisella on pääsy takaisin Jumalan luokse. Uskon kautta Jeesukseen ihminen saa omakseen syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän. Jeesus voi antaa ihmiselle sellaista vettä, että ihminen ei enää koskaan janoa. Jeesus sammuttaa janosi, hän antaa sellaisen onnen, joka pysyy iankaikkisesti.

Tiedätkö mikä on loppiaisjuhlan aihe? Ensimmäiseksi tulee varmaan mieleen joulunajan päätös, mutta loppiaisen kirkollinen aihe on Jeesuksen kirkkauden julki tuleminen. Jouluna muistetaan sitä, miten jumalallinen valo tuli maailmaan: Jeesus, joka on Jumalan Poika, Isän kirkkauden säteily, syntyi ihmiseksi ihmisiä pelastamaan. Joulujuhlan päättyessä joulun valo ei sammu, vaan sen loiste tulee ilmi kaikille.

Maailma on edelleen synnin pimeydessä. Jokainen tarvitsee Jeesusta, ettei jäisi ikuisesti pimeyteen. Evankeliumissa Jeesuksen kirkkaus loistaa edelleen. Se, joka uskoo, saa häneltä iankaikkisen elämän. Hän alkaa jo nyt elää uutta elämää valkeuden lapsena ja tulee lopulta perille Jumalan ikuiseen kirkkauteen.

Uudenvuodenpäivänä muistetaan kirkkovuodessa sitä, kun Jeesus ympärileikattiin ja hänelle annettiin nimi Jeesus. Jeesuksen nimi tarkoittaa ”Herra pelastaa”. Tämä on hyvin sopiva nimi Jeesukselle, sillä hän on Herra ja hän pelastaa.

Jumalan Poika syntyi ihmiseksi, jotta hän voisi pelastaa ihmiset heidän synneistään. Kaikki ihmiset tarvitsevat pelastusta, koska kaikki ovat syntisiä ja ansaitsevat kadotuksen. Mutta Jeesus kuoli kaikkien puolesta ristillä ja ansaitsi näin kaikille syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen.

Vuoden vaihtuessa moni varmasti katsoo taaksepäin kulunutta vuotta. Helposti mieleen muistuu myös kaikki ne pahat teot, jotka on tehnyt. Menneet asiat saattavat vaivata omaatuntoa. Mutta Jeesuksen nimessä kaikille on tarjolla syntien anteeksiantamus. Saat tunnustaa Jumalalle kaikki syntisi ja uskoa ne anteeksi Jeesuksen tähden. Saat aloittaa uuden vuoden puhtaalla omallatunnolla, koska Jeesus on sovittanut kaikki sinun syntisi. Jeesuksen nimessä on hyvä käydä uuteen vuoteen.

Jouluevankeliumin tutut sanat toistuvat vuodesta vuoteen. Niihin liittyy muistoja ja tunnelmaa. Kertomus on osa suomalaista jouluperinnettä.

Jouluevankeliumi on kuitenkin enemmän kuin mukava tarina. Se viittaa tiettyyn historialliseen aikaan ja paikkaan: keisari Augustuksen hallintokauteen ja pieneen Betlehemin kaupunkiin.

Siellä Jumala syntyi ihmiseksi. Tämä on kristinuskon keskeisin väite: Jeesus on Jumalan Poika ja maailman Vapahtaja. Synti on todellisuutta. Niin ovat myös sen seuraukset maailmassa ja iankaikkisuudessa. Siksi tarvittiin todellinen Vapahtaja, joka astui meidän rikkinäiseen todellisuuteemme ja otti ihmisenä synnin ja sen seuraukset kannettavikseen. Jumalana ja ihmisenä seimen lapsi on maailman Vapahtaja.

Jouluevankeliumin sanat tuovat kerran tapahtuneen ihmeen kuulijan eteen uudestaan ja uudestaan. Evankeliumi välittää pelastuksen niille, jotka uskovat. Myös sinulle on syntynyt Vapahtaja, Kristus, Herra. Usko häneen, niin pelastut synnin, kuoleman ja kadotuksen vallasta!