"Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. Sen tähden Herra antaa alttiiksi heidät siihen aikaan asti, jolloin synnyttäjä on synnyttänyt; silloin jäljellejääneet palajavat israelilaisten luokse. Ja hän on astuva esiin ja kaitseva Herran voimassa, Herran, Jumalansa nimen valtasuuruudessa. Ja he asuvat alaIlansa, sillä silloin hän on oleva suuri hamaan maan ääriin saakka. Ja hän on oleva rauha..." Miika 5: 1-4.

Yllä oleva raamatunkohta on lupaus tulevasta Messiaasta, Israelin kuninkaasta. Sen nojalla ylipapit ja kirjanoppineet antoivat vastauksen Herodekselle, joka halusi tietää Messiaan syntymäpaikan. Herodes käsitti väärin ennustuksen. Hän luuli Jeesuksesta tulevan hänen valtansa uhka. Vaikka Herodes ei odottanut syntisten Vapahtajaa, hän uskoi kuitenkin Raamatun pitävän paikkansa. Ja hän pani toimeen lastenmurhan Beetlehemissä. Sellainen usko ei ole pelastavaa uskoa, se vain paljastaa ihmissydämen vääristymiä. Nykyään monet uskovat Raamatun voimaan eivätkä sen vuoksi uskalla sitä lukea eivätkä anna toistenkaan lukea. Kun vallan ja rahan himo sokaisevat ihmisen, hän ei näe joulun lasta eikä ymmärrä hänen valtakuntaansa.

Mutta missä Pyhä Henki on vaikuttanut synnintuntoa, siellä sanoma Vapahtajasta antaa lohdutuksen. Miika ennusti, että Vapahtaja syntyy alhaisessa Beetlehemin kaupungissa, vaikka hänen syntyperänsä on muinaisuudesta. Näin hän toi esiin sen alennuksen tilan, johon iankaikkinen Jumalan Poika syntyi. Ei hän ollut vaarana esivallalle. Hän tuli vahvistamaan lain. Kun Pilatus häneltä tiedusteli, onko hän kuningas, Vapahtaja vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." Pilatus ei pitänyt Jeesusta vallankumouksellisena, vaan totesi: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä." Silti Pilatus ei kieltänyt Jeesuksen kuninkuutta, vaan kirjoitti ristin ylle: "Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas."

Jumalan Poika tuli ihmiseksi. Hän on hengellisen Israelin, Jeesukseen uskovien kuningas. Hänen valtakunnassaan on rauha, se rauha, jonka hän on tehnyt ristinsä veren kautta. Se on anteeksiantamuksen rauha sydämessä uskon kautta Jeesukseen.
Tänäkin jouluna haluamme uskoa uskolliseen Vapahtajaamme, jumal'ihmiseen sillä vanhalla tavalla, jolla kristityt ovat halki vuosisatojen häneen uskoneet. Ymmärrämme hänen valtakuntansa hengellisellä tavalla. Tiedämme, ettei hänen tarvinnut tulla ihmiseksi, kärsiä ja kuolla minkään ajallisen, tähän maailmaan kuuluvan tähden. Sillä hänellä on kaikki valta ja Luojana hän hallitsee maata ja merta. Mutta hän tuli maailmaan, koska meiltä puuttui sovitus. Sen hän tuli saamaan aikaan. Sitä varten enkelit julistivat rauhaa hänen syntyessään, samoin me saarnaamme sovitusta.
Kun Pyhä Henki synnyttää sydämissämme uskon, Jeesuksesta tulee sydäntemme hallitsija.

Jumalan Poika taivaasta
Nyt on meillä vieraana,
Ja luokseen viedä autuuteen
Hän tahtoo meidät taivaaseen.
Kyrie eleison!

Hän eli täällä köyhänä,
Alhaisena, nöyränä
Rikkaiksi meidät tehdäkseen
ja kunniahan
viedäkseen.
Kyrie eleison!

Näin näkyi Herran rakkaus,
Täyttyi armolupaus.
Siis pyhät kaikki riemuitkaa
Ja häntä kunnioittakaa.
Kyrie eleison!

Virsi 17 :4-6

Markku Särelä

Luterilainen 11-12/1986