Eräs kristitty mies meni vierailemaan sukulaistensa luo. He veivät hänet mukanaan kirkkoon. Kirkon ovella he tapasivat seurakunnan pastorin, joka heti kysyi vieraalta: "Oletko ottanut Jeesuksen vastaan sydämeesi ja elämääsi?" Tähän vieras vastasi: "Olen kiitollinen, että Vapahtajani on ottanut minut vastaan." Vieraan vastaus osoitti, että hän tiesi olevansa uskossa yksin Jumalan armosta, ilman omaa ansiotaan.

Ihminen on luonnostaan siinä luulossa, että hänen täytyy itse omilla teoillaan tehdä itsensä Jumalan silmissä vanhurskaaksi. Tämä luulo on niin voimakas, että monet kirkotkin ulkonaisen kristikunnan piirissä, huolimatta Raamatun selvästä opetuksesta, että syntinen pelastuu yksin armosta uskon kautta Jeesukseen, kuitenkin opettavat, että ihminen voi myötävaikuttaa kääntymyksessään. Tästä johtunee, että saamme kuulla ihmisten sanovan: "Kun tein ratkaisuni Jeesuksen puoleen...", "Kun annoin sydämeni hänelle...", "Kun tein parannuksen ja otin vastaan Jeesuksen...". Tällainen "minä-puhe" ei ole Raamatun mukaista. Kun apostoli Paavali kertoi kääntymyksestään, hän antoi kaiken kunnian Jumalalle. Kirjeessään Timoteukselle hän sanoo: "Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa; ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. " (1 Tim. 1: 12-14)

Jokainen uskossa oleva ihminen on uskossa ainoastaan sen tähden, että hän Jumalan armosta on saanut laupeuden. Luonnostaan hän oli kuollut rikoksiinsa (Ef. 2:5), vihan lapsia niin kuin muutkin (Ef. 2:3) eikä pystynyt itseään herättämään tästä tilasta. Mutta hän sai laupeuden. Pyhä Henki armonvälineiden kautta herätti hänet tästä kuoleman tilasta, uudestisynnytti hänet elävään toivoon, antoi hänelle omaksensa syntien anteeksiantamuksenja iankaikkisen elämän - nämä lahjat, jotka Jeesus hankki maailmalle laintäyttämisellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan.

Kun sinä, ystävä, tunnustat uskoasi, seuraa apostoli Paavalin esimerkkiä. Kerro siitä, miten Jumalan armo on ollut sinua kohtaan ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Sua Jeesus kiitän ainian, Sä hädästä mun nostit.
Joit vihan kalkin katkeranja verelläs mun ostit.
On autuuteni sinussa: Mä elän laupeudesta. (SK 246:2)

Pastori Rupert Efraimson