Tunnustuksellisille luterilaisille Pyhä Raamattu on ehdoton arvovalta. Se on näet Jumalan sana, jonka Hän on antanut Kirkolleen uskon ja elämän ylimmäksi ohjeeksi. Raamattu itse ratkaisee, mikä kuuluu uskoomme ja mitä meidän tulee seurakunnassa ja omassa elämässämme noudattaa. Sen tilalle ei saa panna ihmisauktoriteetteja.

Raamattu kertoo, että esikuvallinen seremonialaki koski Israelin kansaa ja vanheni Kristuksen uhrikuolemassa. Seremonialaki sisälsi säädöksiä ympärileikkauksesta, uhrijumalanpalvelusta, sapateista ja juhlista sekä monista ulkonaisista asioista, kuten ruoista, pukeutumisesta, siisteydestä. Kun emme vaadi näitä noudatettaviksi, teemme sen juuri siksi, että Raamattu ei sitä vaadi.

Pitäydymme Raamattuun niissä asioissa, jotka ilmoittavat meille, kuka ja millainen on Jumala. Raamattu ilmoittaa, että Jumala on iankaikkinen ja muuttumaton sekä lisäksi totuudellinen. Hän on ihmiskunnan alusta lähtien aidosti ilmoittanut, kuka ja millainen hän on. Hän on selvästi kieltänyt meitä itse omien ajatustemme mukaan muodostamasta itsellemme kuvaa Jumalasta. Me emme saa sanella, millainen Jumalan täytyy olla, vaan meidän täytyy uskoa häneen ja kunnioittaa häntä sellaisena, kuin hän on itse itsensä ilmoittanut. Muuten syyllistymme epäjumalanpalveluun, joka on raskas synti.

Pitäydymme Raamattuun kaikissa asioissa, jotka Jumala on ilmoittanut meille uskottaviksi, koskevatpa ne mitä asiaa tahansa, esimerkiksi Jumalan Pojan ihmiseksi tuloa, hänen sijaiskärsimystään, ruumiillista ylösnousemustaan, tai pelastusta, vanhurskauttamista, pyhitystä, seurakuntaa, pyhää saarnavirkaa, sanaa ja sakramentteja, viimeistä tuomiota jne. Emme alistu tähän orjamaisessa pelossa, vaan siinä luottamuksessa, että taivaallinen Isämme on rakkaudessaan antanut meille todella sellaisen evankeliumin, jonka uskominen on sielullemme autuudeksi ja jonka julistaminen johdattaa lähimmäisiämme saman autuuden omistamiseen, minkä armosta olemme saaneet oppia tuntemaan.

Uskomme, että Jumala on luonut maailman ja ihmisen alun perin hyväksi. Syntiinlankeemus toi siihen kuitenkin syviä vaurioita. Ihmisen jumalasuhteen katkeaminen ja tärveltyminen oli niistä pahin. Syntiinlankeemuksen seurauksena jokainen ihminen on perisynnin turmelema eikä voi pelastua, ellei hän synny uudestaan. Syntiinlankeemuksesta aiheutui myös monenlaisia muita vaurioita. Ne ovat erilaisia eri ihmisistä puheen olleen. Kukin joutuu kantamaan taakkaansa, jos ei voi siitä jotenkin Jumalan käskyjä rikkomatta vapautua. Kukin joutuu vaivoineen uskossa odottamaan pääsyä sinne, missä kaikki on uutta.

Mainitut vauriot eivät kuitenkaan anna ihmiselle oikeutta toimia vastoin Jumalan Raamatussa ja omassatunnossakin ilmoittamaa tahtoa. Niin kuin ihminen ei saa omassa mielessään tehdä itselleen Jumalaa, hän ei myöskään saa toimia vastoin luonnonlakeja. Emme saa kuvitella, että ihmisellä olisi valta luoda maailma järjestykseltään toisenlaiseksi, kuin Jumala luomisessa asetti sen olemaan ja ihmiselle sääti.

Jokainen ihminen riippumatta siitä, millaista taakkaa hän joutuu kantamaan tai jopa millaisen taakan hän itse on itselleen hankkinut, on kuitenkin ihminen, jolla on kuolematon sielu. Jokaisen edestä Kristus on kuollut. Jokaisen Jumala haluaa pelastuvan. Sen vuoksi julistamme evankeliumia Raamatun mukaan ja kutsumme kaikkia kääntymään epäuskosta uskoon ja turvautumaan Kristukseen niin kauan, kuin meillä on armon aika.

Markku Särelä, lokakuussa 2010