Viikon tekstit

Jeesus sanoi: "Joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa." (Joh. 6:35)

Ihmisellä on henkinen nälkä. Meillä on kaipuu johonkin suurempaan ja parempaan, ja se on ilmennyt vuosituhansia uskonnossa, filosofiassa ja taiteessa.

Jeesus lupaa täyttää ihmisen syvimmän kaipuun. Hän kertoo ongelmamme syyn: se on synti. "Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja". (Joh. 8:34) Ihmisessä oleva pahuus estää häntä todella kohtaamasta Jumalaa. Siksi ihminen on hengellisesti ja ruumiillisesti kuoleman vallan alla. Vaikka hän jollain tavoin käsittää sen ja janoaa vapautusta, tämä ei riitä palauttamaaan särkynyttä suhdetta Jumalaan.

Voiko Jeesus pitää lupauksensa? Kyllä, koska hän on itse Elämä ja on antanut itsensä maailman elämän puolesta. Hän on Jumala, jolta kaikki elämä tulee, joka luo ja pitää yllä maailman. Mutta hän on myös ihminen, joka saattoi kärsiä niin kuin me. Kärsimyksellään Jeesus sovitti synnin. Hän on synnin ja kuoleman voittaja ja iankaikkinen elämä sille, joka uskoo häneen. Hän antaa meille itsensä hengelliseksi ravinnoksi.

Ihmiset ovat sikiämisestään ja syntymästään saakka pahan vallan alla. Ihmiset ovat synnin orjia ja Jumalan vihollisia. Kukaan ei voi omasta voimastaan vapauttaa itseään tästä synnin orjuudesta. Mutta Jeesus on pahan vallan voittaja. Ollessaan maan päällä hän ajoi ulos pahat henget sanallaan. Jeesus vapautti ihmiset pahan ja synnin vallasta. Kun sinut on kastettu, silloin Jumala on sanallaan vapauttanut sinut pahan vallasta. Kasteessa sinut on otettu Jumalan lapseksi ja olet saanut syntien anteeksiantamuksen ja uskon Jeesukseen.

Jos olet hylännyt ja torjunut kasteessa saamasi uskon, saat palata siihen armoon, minkä sait kasteessa. Vaikka olisit uudestaan joutunut pahan vallan alle, saat palata takaisin kasteesi turviin. Saat syntisi tunnustaen ja niitä katuen luottaa Jumalan sanan lupaukseen siitä, että kasteessa Jumala on lahjoittanut sinulle syntien anteeksiantamuksen. Siihen saat turvata tänäänkin.

Joskus Jumala saattaa tuntua kaukaiselta. Näin voi olla erityisesti suurten vaikeuksien aikana. Moni kysyy, miksi Jumala ei auta.

Jeesus tiesi, miltä tuntuu, kun taivas on vaiti. Hän huusi ristillä "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?", mutta Jumala ei vastannut. Siksi hän voi auttaa niitä, jotka kokevat Jumalan olevan kaukana tai tuntevat itsensä Jumalan hylkäämiksi.

Synnin palkka on ikuinen Jumalan hylkäämäksi tuleminen, kadotus. Mutta Jeesus tuli ristillä hylätyksi, että hän voisi auttaa kaikki ihmiset ikuiseen Jumalan yhteyteen. Hän kärsi sovittaakseen synnin, joka erottaa ihmisen Jumalasta. Se, joka uskoo häneen, saa syntinsä anteeksi. Jumala ei jätä häntä, vaikka hän tuntisi itsensä miten hylätyksi. Risti osoittaa, kuinka paljon Jumala tahtoo olla ihmisille armollinen.

Ensimmäisen paastonajan sunnuntain teema on Jeesus, kiusausten voittaja. Tultuaan kastetuksi Jeesus meni Hengen johdattamana autiomaahan paholaisen kiusattavaksi. Jeesus kuitenkin voitti kaikki kiusaukset. Tämä antaa synnin turmelemille ihmisille suuren lohdutuksen. Synti nimittäin houkuttelee ihmistä päivittäin, ja hän lankeaa siihen usein. Ihmistä eivät kiusaa vain syntiset teot, vaan myös ajatukset ja asenteet. Kaikissa kiusauksissa sinun apusi ja toivosi on Jeesus, kiusausten voittaja. Saat paeta hänen turviinsa, sillä hän on ristillä kärsinyt synnin rangaistuksen sinun puolestasi. Saat myös pyytää häneltä voimaa kestää kiusauksissa.

Laskiainen merkitsee kirkkovuodessa laskeutumista paastonaikaan. Paastonajan aiheita ovat Jeesuksen kärsimyksen muistelu ja katumus. Se on myös valmistautumista pääsiäisen suureen juhlaan.

Katumus merkitsee oman syntisyyden tuntemista ja tunnustamista. Pyhä Henki synnyttää katumuksen Jumalan lain kautta. Jumalan käskyjen valossa ihminen näkee totuuden itsestään. Ne paljastavat meissä olevan pahuuden, sen, miten olemme rikkoneet Jumalaa ja lähimmäistä vastaan. Jeesuksen kärsimyksessä ristillä näkyvät synnin seuraukset.

Kristuksen kärsimyksessä syntimme on kuitenkin myös sovitettu. Kun ihminen tunnustaa syntinsä ja turvautuu Jeesukseen Vapahtajana, hän saa syntinsä anteeksi. Näin katumus ei ole hyödytöntä menneiden murehtimista, vaan sen kautta Pyhä Henki valmistaa ihmistä uskoon.

Usko tekee ihmisen osalliseksi Jeesuksen ylösnousemuksen voimasta. Uskon myötä ihminen alkaa elää uutta elämää Jeesuksen kanssa. Uskon kautta hän myös tulee valmiiksi taivaan suureen juhlaan, ikuiseen ylösnousemuksen iloon. Kristuksen kärsimystietä seuratessaankin kristityt kulkevat sitä kohti.

Onko sinut kastettu? Jos olet saanut kasteen, Jumala on solminut kanssasi rauhanliiton. Syntinen on luonnostaan Jumalan vihan alla, mutta kasteessa Jumala lahjoittaa anteeksiantamuksen kaikista synneistä. Tämä anteeksiantamus perustuu siihen, että Jeesus sovitti kaikkien synnit ristinkuolemallaan. Kaste ei hyödytä epäuskoista, mutta siinä solmittu rauhanliitto ei kuitenkaan horju: kuinka kauas koetkaan eksyneesi Jumalasta, saat aina uskoa, että ”se joka uskoo ja on kastettu, pelastuu” (Mark. 16:16). Jumala on kasteessa sitoutunut antamaan sinulle synnit anteeksi, kun uskot Jeesuksen. Uskolla omistat kasteen hyödyn omaksesi ja niin sinulla on rauha Jumalan kanssa.

Jos olet edes kerran elämässäsi tehnyt pahan teon, sanonut pahan sanan tai edes ajatellut pahan ajatuksen, olet syyllistynyt syntiin. Jokainen synti on Jumalan häpäisemistä, hänen pilkkaamistaan. Siksi sen seuraukset ovat äärettömän vakavat: synnin palkka on iankaikkinen kadotus, helvetin rangaistus. Jumala on kuitenkin rakastanut sinua niin, että hän antoi ainoan Poikansa edestäsi. Jeesus kärsi ristillä sen rangaistuksen, joka oikeudenmukaisesti kuului sinulle. Kun uskot tähän ilouutiseen, Jeesus on omasi ja sinä olet hänessä, ikään kuin verhoutuneena häneen. Kun Jumala nyt katsoo sinua, hän näkee sinut Poikansa kautta. Hän ei näe sinua kadotuksen ansaitsevana syntisenä, vaan rakkaana lapsenaan.

Jeesus Kristus on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen. Hän on vapahtanut minut kaikista synneistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän teki sen, että minä olisin hänen omansa, eläisin hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä iankaikkisesti vanhurskaana, viattomana ja autuaana, niin kuin hän on noussut kuolleista, elää ja hallitsee iankaikkisesti. – mukaillen Lutherin Vähä Katekismuksen toisen uskonkappaleen selitystä

Loppiaisena muistetaan itämaan tietäjien vierailua Jeesus-lapsen luona. Tietäjät tulivat kaukaa kumartamaan syntynyttä kuningasta. Se osoittaa, että evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Siksi loppiaista vietetään lähetystyön juhlana. Israelin Messias on koko maailman Vapahtaja.

Jeesus on sinunkin Vapahtajasi. Hän on syntynyt jokaista ihmistä varten. Tämä on joulun sanoma. Loppiaisena puolestaan muistetaan Kristuksen kirkkauden julkitulemista, sitä, miten tämä sanoma tulee ihmisille tiettäväksi.

Ilman Kristuksen kirkkautta on pimeys: synti pitää vallassaan, vääristää suhteen Jumalaan ja vie lopulta ikuiseen pimeään. Evankeliumin valo hajottaa synnin pimeyden julistamalla syntien anteeksiantamusta. Sinäkin olet saanut kuulla hyvän sanoman Jeesuksesta. Usko se, niin se valaisee myös sinun sydämesi. Niin saat kantaa joulun iloa sydämessäsi läpi vuoden.

Uusi vuosi tarkoittaa monelle uutta alkua. Silloin tehdään lupauksia ja suunnitelmia paremmasta elämästä.

Myös suhteessaan Jumalaan ihminen tarvitsee uutta alkua. Se ei kuitenkaan onnistu hänen omilla päätöksillään ja suunnitelmillaan. Ihminen on omine voimineen kyvytön – ja tosiasiassa jopa haluton – kääntymään Jumalan puoleen. Omassa varassaan hän jää kadotetuksi syntiseksi.

Uudenvuodenpäivän kirkollinen aihe on Jeesuksen nimi. Siihen nimeen sisältyvät Jumalan suunnitelma ja lupaus: Jeesus tarkoittaa Pelastajaa. Suunnitelmansa mukaan Jumala antoi Poikansa maailmaan. Hän lupasi, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joudu kadotukseen, vaan hänellä on iankaikkinen elämä. Jeesuksen nimessä on pelastus. Hän on todellinen uusi alku suhteessamme Jumalaan.

Jeesus on myös uuden elämän alku. Kun hän tulee uskon kautta sydämeen asumaan, hän alkaa tehdä siinä muutoksia. Hän kasvattaa pois synnistä uskoon, rakkauteen, rauhaan, totuuteen ja kaikkeen hyvän. Jeesuksen kanssa voi myös kohdata monet sellaisetkin elämän asiat, jotka muuten olisivat mahdottomia. Hän on omiensa kanssa joka päivä auttaen, suojellen ja antaen voimaa.

Aloita sinäkin uusi vuotesi Jeesuksen kanssa.

Mitkään sanat eivät voi kuvata joulun salaisuuden rikkautta ja syvyyttä: Jumalan Poika tulee ihmiseksi pelastamaan syntisiä. Luomaton ja ääretön kaiken Herra syntyy avuttomaksi ihmislapseksi, että voisi elää ja kuolla puolestamme. Voimme vain pysähtyä tämän ihmeen ääreen, hiljentyä ja kunnioittaa sitä. Katselemme evankeliumin sanasta Jumalan Poikaa, joka tuli meidän luoksemme, koska me emme voineet tulla Jumalan luo.

Ilman Jeesusta ei ole ikuisen elämän toivoa, ei pelastusta eikä pääsyä Jumalan yhteyteen. On vain syntinen, langennut ihmiskunta matkalla kadotukseen. Mutta Kristus on syntynyt maailman Vapahtajaksi. Hänen myötään on "maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto". (Luuk. 2:1) Se, joka uskoo häneen, saa Jumalan rauhan omalle kohdalleen. Joulurauha on hänelle ikuisen rauhan alkuna.

Johannes Kastaja julisti parannusta Vapahtajan tulemisen edellä. Hänen työtään Jeesuksen edelläkävijänä muistetaan paitsi juhannuksena, myös adventin aikana. Onhan silloin aiheena Jeesuksen tulon odotus.

Erämaan profeetan julistus on edelleen ajankohtaista. Jokainen aika tarvitsee parannussaarnaa. Jokainen ihminen tarvitsee sitä. Adventin aika kutsuu itsetutkiskeluun. Kun Jumalan Poika saapuu, mitä hän löytää sydämestämme? Ottaako se hänet vastaan vai torjuuko se hänet?

Raamattu ei siloittele syntejämme, vaan kutsuu meitä tuntemaan ja tunnustamaan ne. Mutta samalla meille kerrotaan Vapahtajasta, joka tulee syntisten luo. Hän saapuu ja tuo mukanaan armon. Tie Herralle on valmis siellä, missä Pyhä Henki on saanut sydämen kaipaamaan Vapahtajaa. Usko häneen, sillä hän on tullut sinuakin varten!

Eletään vuoden pimeintä aikaa. Kuitenkin adventin aiheena on valon odotus. Syntyvästä Vapahtajasta sanotaan, että hänessä ”meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka asumme pimeydessä ja kuoleman varjossa.” (Luuk. 1:78–79) Isä lähetti Poikansa valoksi maailmaan. ”Valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.” (Joh. 1:5)

Pimeyttä on monenlaista. Luonnollisen pimeän lisäksi maailmassa on monenlaista vääryyden ja kärsimyksen pimeyttä. Pimeys on paitsi ympärillämme, myös sisällämme. Raamattu kuvaa syntiä pimeytenä. Pimeys on valon puutetta. Synti on Jumalan kirkkauden puutetta: se on tietämättömyyttä hänestä, haluttomuutta ja kyvyttömyyttä tuntea häntä. Siitä seuraavat kaikki pimeyden teot, jotka taivaallinen valo paljastaa.

Jeesus sanoo: ”joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.” (Joh. 8:12) Joulun sanoma on, että saamme astua valoon. Jeesus tuo meille Jumalan tuntemisen. Hän on syntien sovittaja. Usko häneen, niin olet siirtynyt pimeyden vallasta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan. ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa”, apostoli Paavali kirjoitti Kristukseen uskoville. (Ef. 5:8)

”Hoosianna, Daavidin Poika!” Näin huusivat kansanjoukot Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Näin laulettiin jumalanpalveluksissa ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Hoosianna tarkoittaa ”oi auta, oi pelasta”. Moni asia on muuttunut 2000 vuodessa, mutta ihmisen perimmäinen avun ja pelastuksen tarve on edelleen sama. Edelleen tarvitaan pelastajaa synnistä ja pahan vallasta.

Jeesus on kuningas, joka saapuu lempeänä ja nöyränä. Sotaratsun sijaan hän ratsasti aasilla, työjuhdan varsalla. Jeesus ”nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristinkuolemaan asti”, kirjoitti apostoli Paavali Filippin seurakunnalle. (Fil. 2:8) Kärsimisellään ja kuolemallaan Jeesus voitti pahan vallan sovitti syntimme.

Jeesus saapuu pelastajana luoksemme. Hän tulee Jumalan sanassa. Siinä hän antaa armon ja syntien anteeksiantamuksen. Epäusko hylkää hänet ja torjuu pelastuksen. Usko, jonka Pyhä Henki synnyttää evankeliumin kautta, ottaa hänet vastaan. Turvaudu häneen. Kuninkaasi haluaa saapua luoksesi tänä adventtina ja jouluna sekä jokaisena elämäsi päivänä.

Ihmiselämään kuuluu monenlaista kaipuuta ja odotusta. Kirkkovuodessa adventti on erityistä odotuksen aikaa. Seurakunta odottaa silloin Jumalan Pojan syntymän juhlaa. Se odotus sulkee tavallaan sisäänsä kaiken inhimillisen kaipauksen ja toivon, sillä joulun lapsi on Jumalan vastaus ihmisen syvimpään kaipuuseen. ”Levoton on sieluni, kunnes se löytää levon sinussa”, rukoili kirkkoisä Augustinus.

Pojassaan Jumala antaa meille levon synnistä. Synti on kaiken rauhattomuuden perimmäinen lähde, sillä se särkee yhteytemme Jumalaan ja riistää meiltä hänen rauhansa. Jumalan Pojan syntyessä Beetlehemin seimeen enkelit lauloivat: ”maassa rauha.” Pyhällä ihmiselämällään ja viattomalla kuolemallaan Jumalan Poika sovitti synnin. Hänessä on anteeksiantamus ja vapautus synnistä. Jokainen, joka uskoo häneen, saa lähestyä Jumalaa luottavaisesti.

Kirkko odottaa myös Jeesuksen paluuta. Silloin synti saa ikuisen tuomion. Uskoville viimeisen päivän odotus on kuitenkin ikuisen levon odotusta. Siihen lepoon Jumala kutsuu kaikkia. Siinä kaipuu saa täyttymyksensä ja kaikki odotus päättyy iankaikkiseen iloon.

Jumala on rakkaus. Hän osoitti rakkautensa jokaista ihmistä kohtaan antamalla Poikansa kaikkien ihmisten pelastajaksi. Ihmiset tarvitsevat pelastusta synnistä. Synti on Jumalan tahdon rikkomista. Se erottaa ihmisen Jumalan hyvyydestä ja tuo mukanaan rangaistuksen. Kristuksen kuoleman kautta synti on kuitenkin sovitettu. Jokainen, joka turvautuu häneen Pelastajanaan, saa syntinsä anteeksi ja pelastuu kadotuksesta. Uskon kautta Kristukseen ihminen pääsee Jumalan yhteyteen. Jumala kutsuu sinuakin omistamaan pelastuksen Kristuksessa, sillä hän on kuollut myös sinun pelastamiseksesi.