Koko Raamattu Jumalan sanana
Käännös lähtee siitä, että Raamattu on Pyhän Hengen inspiroima Jumalan sana. Tämä periaate on ohjannut käännösprosessin jokaista vaihetta.
Kääntämistä hallitsi pohjatekstin kunnioittaminen. Käännös on sanatarkempi kuin vuoden 1992 kirkkoraamattu. Käännettävän tekstin ajatus on pyritty välittämään suomen kielelle tinkimättä sen sanavalinnoista, mikäli tämä on ollut ymmärrettävästi mahdollista. Käännös siis välttää sellaista dynaamisuutta, joka etääntyy alkutekstistä. Selittävä aines on esipuheissa, väliotsikoissa ja alaviitteissä. Samaan aikaan on kuitenkin vältetty mekaanisuutta, joka ei kuulu kielen luonteeseen, ja myös pyritty sujuvaan suomenkieleen.
Käännöksessä on lähdetty siitä, että Raamattu on Jumalan ilmoituksena opillisesti yhtenäinen. Tämän johdosta periaatteena on, ettei mitään kohtaa Raamatussa voi kääntää vastoin opillisia totuuksia, jotka on ilmaistu selvissä raamatunkohdissa.
Vanhurskauttaminen ja Kristus keskiössä
Käännöksessä Raamattu ymmärretään kokonaisuutena Kristuksesta kertovaksi kirjaksi. Kristukseen viittaavat ilmaisut Vanhassa testamentissa on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Koko Raamattu ymmärretään kertomukseksi Jeesuksesta ja Jumalan pelastussuunnitelmasta.
Raamatun pääoppi, syntisen vanhurskauttaminen Kristuksen tähden, uskon kautta, tulee käännösratkaisuissa selvästi esiin. Käännöksessä on pyritty tuomaan selvästi julki, että vanhurskauttaminen on vanhurskaaksi julistamista Kristuksen jo tapahtuneen täydellisen lunastustyön tähden.
Nykyaikaan oikeita perinteitä kunnioittaen
Käännöksessä on hyödynnetty vuoden 1933/1938 kirkkoraamattua. Sen ratkaisuja seurataan silloin, kun tekstiä ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Käännökseen ovat vaikuttaneet myös Lutherin raamatunkäännös ja sen käännösratkaisuja läheisesti seuraava vanha Biblia.
Muutoksia on kuitenkin tehty paljon. Raamatun lukeminen on luontevampaa ja sujuvampaa, kun tiettyjä maneerimaisia rakenteita vanhan kirkkoraamatun kielessä on oiottu. Tällaisia ovat esimerkiksi heprean ylikirjaimellisesta kääntämisestä johtuva ja-sanalla alkavien virkkeiden runsas määrä sekä sivulauseen sanajärjestyksen kääntäminen ilman pohjatekstin tukea. Vanhahtavat, yleiskielestä pois jääneet sanat ja muodot kuten ”jalopeura” ja ”venhe” on muutettu nykysuomen mukaisiksi.
Myös vuoden 1933/38 kirkkoraamatun käännösvirheitä ja epätarkkuuksia on korjattu.
Alaviitteet, esipuheet ja väliotsikot
Käännöksessä on runsaasti alaviitteitä. Ne selvittävät nimien merkityksiä, historiallisia seikkoja, vaikeasti tulkittavia kohtia ym. Myös joitakin harvinaisempia sanoja, kuten Vanhassa testamentissa esiintyvää erikoisempaa maataloussanastoa, on selitetty.
Jokaisen kirjan alussa on lyhyt esipuhe, joka sisältää taustatietoja kirjasta ja tiivistelmän sen sisällöstä.
Sekä Vanha että Uusi testamentti on väliotsikoitu. Väliotsikot lisäävät tekstin luettavuutta ja auttavat lukijaa jäsentämään sen sisältöä. Väliotsikoissa tuodaan esiin Vanhan ja Uuden Testamentin välisiä yhteyksiä. Messias-profetiat ovat niissä selvästi näkyvillä.
Tietoja kirjasta
Kirjat on valmistettu Suomessa. Kirja on kovakantinen, musta, kiiltävä kansimateriaali on kotimaista raaka-ainetta, kultafoliopainatus. Kansi on taiteilija Kimmo Pälikön suunnittelema. Päätyjen värinauhat kullanväriset, kiiltävä hopeanvärinen lukunauha. Sisustan paperi on 36 gsm päällystettyä ja kiillotettua raamattupaperia. Kirja on n. 3 cm paksu ja kooltaan n. puoli arkkia, paino n. 800 g.