Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani." Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani." Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Joonan poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Rakastatko minua?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki. Sinä tiedät, että rakastan sinua." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti sanon sinulle: kun olit nuori, vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit. Mutta kun vanhenet, ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo." Mutta sen hän sanoi osoittaen, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua." Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka kavaltajasi on?" Kun Pietari näki hänet, hän sanoi Jeesukselle: "Herra, kuinka hänen käy?" Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes tulen, mitä se sinua koskee? Seuraa sinä minua." Niin sellainen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes tulen, mitä se sinua koskee?" Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut, ja tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi. On paljon muutakin, mitä Jeesus teki, ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh. 21:15-25.
Armon Armonruhtinaalta, rauhaa Rauhanruhtinaalta!
Opetuslapset olivat hiljaisia ja arkoja miehiä tuolla Genesaretinjärven hiilivalkealla. He olivat Pitkäperjantaina paenneet pois ja jättäneet Mestarinsa yksin, mutta nyt Herra oli noussut ylös ja koonnut heidät takaisin luokseen. Kuulemme tässä Pietarin nöyrtymisestä. Ylipapin talon valkealla hän oli kieltänyt kolme kertaa Herransa, mutta nyt Jeesus oli kutsunut hänet uudelle hiilivalkealle. Siinä armon lämmössä Lunastajamme kutsuu luokseen meidätkin nöyrtymään ja tarttumaan kipeisiinkin asioihin Hänen kanssaan.
Tässä on myös tärkeä kehotuksen sana kaikille kristityille. Meidän on oltava Jeesuksen suuna ja korvina. Suuna meidän on kerrottava lähimmäisillemme se minkä Jeesus sanassaan sanoo. Se miten Hän nuhtelee ja kurittaa sekä se miten Hän armahtaa ja antaa anteeksi. Olemme Jeesuksen suuna myös rukoillessamme seurakuntalaistemme ja läheistemme puolesta. Saamme palvella Häntä jokainen omalla paikallamme, jolla myös esirukous on ensiarvoinen kristityn palvelutehtävä. Jeesuksen korvina olemme, kun sielunhoidossa kuuntelemme ja tuemme lähimmäisiämme Jumalan sanan avulla. Silloin Raamatun sana vaikuttaa sen ohjaaman omantunnon kautta.
Jeesuksen nuhde Pietarille kuului Hänen käyttämästään puhuttelusta ”Simon, Joonan poika”. Tämä Jeesuksen kolme kertaa toistama nimi palautti Pietarin aikaan ennen Jeesuksen antamaa kutsua ja muistutti myös siitä, keneltä Pietari oli armon, anteeksiantamuksen ja apostolin virkansa saanut. Ei Jeesus tarkoittanut Pietaria miksikään sijaisekseen maan päällä, vaan julistamaan Jumalan sanaa siinä missä muutkin apostolit. Tärkeintä oli ja on julistaa Ylösnoussutta Vapahtajaa Hänen sanansa mukaisesti, vaikka moni kirkoksi itseään kutsuva toimija väittääkin, ettei ole väliä mitä tunnustusta ja oppia kristinuskon nimissä opetetaan. Silloin vääristyy myös se mikä on ja mikä ei ole Jumalan tahdon mukaista rakkautta.
Niinpä Pietari sai nyt nousta Vapahtajamme kanssa uudelleen uskon palveluksen kalliolle. Siksi Hän käski Pietaria: ”Seuraa minua” ja antoi niin apostolin viran Pietarille takaisin. Siitä Pietari muistutti myöhemmin ensimmäisen kirjeensä ensimmäisessä luvussa todeten: ”Sillä [te] olitte "eksyksissä kuin lampaat", mutta nyt olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.” (1 Piet. 1:25)
Jeesus ei vie vertailuun
Jeesuksen esittämän kolmen kysymyksen määrä on pysäyttävä. Jäämme helposti pohtimaan miksi Hän kysyi näin monta kertaa Pietarilta tämän rakastamisesta. Tämä on kuitenkin varma merkki siitä, että Jeesus haluaa totuutta salatuimpaan saakka. Hänen kanssaan asiat on kohdattava ja käsiteltävä niin kuin ne ovat. Jeesuksen kanssa puhumme totta, koska Hän on totuudellinen. Toiseksi Jeesuksen esittämien kysymysten määrä kertoo siitä, että Hän pitää meistä kiinni, eikä koskaan luovuta eikä luovu meistä.
Jeesuksen ensimmäinen kysymys Pietarille on erityisen hätkähdyttävä. Hän vaikuttaa pyytävän siinä Pietaria vertailemaan rakkauttaan muiden opetuslasten kiintymykseen Jeesusta kohtaan. Jeesus muistuttaa kuitenkin tässä Pietaria tämän aikaisemmista itsevarmuutta täynnä olleista sanoistaan: "Henkeni annan edestäsi." (Joh. 13:37) sekä "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en kuitenkaan minä." Pietari oli vakuuttanut, että hän pysyisi Jeesuksen rinnalla, vaikka muut opetuslapset pakenisivat ja jättäisivät Jeesuksen. Ja siten Pietari oli vakuuttanut myös rakastavansa enemmän kuin muut ja nostanut samalla itsensä muiden opetuslasten yläpuolelle.
Tähän vakuutteluun Jeesus oli todennut Pietarille: "Sinäkö annat henkesi minun edestäni? Totisesti, totisesti sanon sinulle: kukko ei laula, ennen kuin kiellät minut kolme kertaa." (Joh. 13:38) Siksi ensimmäisellä kysymyksellään Jeesus varoittaa myös meitä vertaamasta toisiamme uskon vahvuudessa, palveluksen tehtävissä tai vaelluksen asioissa. Sillä ainoastaan Jeesus tuntee sydämet läpi kotaisin. Siitä on erityisen puhuttelevana esimerkkinä alkukielen sanat näissä kysymyksissä ja vastauksissa. Näissä kolmessa kysymys- ja vastausvastaparissa vain viimeisessä ovat samat kreikan alkukielen sanat.
Kahdessa ensimmäisessä kysymyksessään Jeesus käyttää rakastaa-sanaa, joka suomen kielessämme on käännetty kreikankielisen sanan mukaan agapee-rakkaudeksi. Se kertoo kaikkensa antavasta ja uhraavasta rakkaudesta. Se ei ole meille ihmisille mahdollista, vaan niin rakastaa ainoastaan Jumala. Siksi Jeesuksen kysymys Pietarin sydämessä vielä kuului: Rakastatko minua enemmän kuin nämä muut ja enemmän kuin mitään muuta elämässäsi. Oletko valmis luopumaan kaikesta ja heti minun vuokseni.
Ja mitä Pietari vastasi? – Jeesuksen totuuden edessä hän tunnusti rakastavansa Herraansa ihmisen vajavaisella, lähinnä ystävyyttä tarkoittavalla sanalla, joka voitaisiin kääntää suomeksi: ”Herra, Sinä tiedät, että pidän Sinua rakkaana”, ”haluan rakastaa sinua” tai vain ”pidän sinua ystävänä”. Pietari tunnusti, ettei rakastanut niin kuin Jeesus kysyy ja niin kuin Häntä pitäisi rakastaa. Meillä kenelläkään ei ole syntisestä luonnostamme johtuen ilman uskoa sitä rakkautta Jeesusta kohtaan, joka meillä vielä oli paratiisin alkutilassa ennen syntiinlankeemustamme. Ja siksi Pietarilla ei lopulta ollut enää muuta vastausta kuin ”Herra, sinä tiedät kaikki”. Pietarin sanat kertovat kokonaisvaltaisesta Kristuksen varaan jäämisestä.
Jeesus kaitsee Pietaria
Vapahtajamme kolmas ja viimeinen kysymys Pietarille on kaikkein sydäntä riipaisevin. Siinä Hän ei enää kysykään ”rakastatko minua” samalla kaikkensa antavalla rakkauden sanalla kuin kahdella ensimmäisellä kerralla, vaan paljon vähemmän. Mutta samalla Hän julistaa Pietarille ja meille kaikille ihmeellisen paljon. Jeesus käyttää nyt samaa sanaa kuin Pietari vastauksissaan kahdella ensimmäisellä kerralla. Ja siksi Jeesuksen kolmas kysymys voitaisiin kääntää ”olenko sinulle ystävä?” – Saanko olla sinulle edes siten tärkeä?
Herransa tapaamista pelänneelle Pietarille tuli vastaan Jeesuksen nöyrä pyyntö: ”Saanhan tulla takaisin Herraksesi ja Vapahtajaksesi, joka olen kaiken aikaa ollutkin.” Ja näin Jeesuksen kaikkien kysymysten takaa kuuluu Hänen kaikkein perustavin kysymyksensä meille: ”Saanko minä rakastaa sinua?”
Jeesus vakuutti Pietarille sovittaneensa kaikki tämän synnit, lunastaneensa opetuslapsensa kuolemasta ja kadotuksesta. Jeesus kertoo näin antavansa Pietarille anteeksi myös hänen kieltämisensä. Jeesuksen armotyö kattaa senkin aivan täysin. Ja tästä Jeesuksen ensin olevasta rakkaudesta avautuu Pietarin ja kaikkien apostolien tehtävä. Vain Jeesuksen armon evankeliumilla he ruokkivat Herramme karitsoita ja ainoastaan Kaikkivaltiaan sanalla he kaitsevat Hänen lampaitaan. Ilman uskoa Jeesukseen ja Hänen sanaansa, he eivät olisi milloinkaan onnistuneet tehtävässään.
Puhuessaan lampaista Jeesus muistutti Pietaria sanoistaan: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Minä olen lammasten ovi… jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu, ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.” (Joh. 10:7–9) Siitä on merkkinä juuri vyöttäminen. Jeesus muistutti Pietaria siitä, miten tämä oli nuorempana sinkoillut tahtonsa mukaan minne halusi. Kun ihminen vyöttää itsensä, hän päättää millä vyöttää eli mitä puhuu, mitä tekee ja minne menee. Mutta kun Pyhä Henki vyöttää, niin Hän antaa sen millä ja miten vyöttää. Ja silloin myös Hän vie meidät siihen suuntaan mihin tahtoo. Nyt Pietari ei enää rynnännyt Herramme edelle, vaan nöyrtyi Vapahtajamme taakse Hänen jäljessään kulkevaksi lampaaksi.
Pyhä Henki salli Pietarin kokea myös marttyyrikuoleman. Silloin Jumalan armosta tapahtui lopulta myös Pietarin vakuuttelu siitä, että hän antaa henkensä Jeesuksen puolesta. Tämän Pietari kertoo itsekin Toisen kirjeensä ensimmäisessä luvussa: ”Sillä tiedän, että majani paneminen pois tapahtuu nopeasti, niin kuin myös meidän Herramme Jeesus Kristus sanoi minulle selvästi. (2 Piet. 1:14)
Jeesuksen työssä katseemme on jo iankaikkisessa voittopalkinnossa. Siksi Pietarin ei tarvinnut myöskään tietää kuinka pitkä palvelusaika olisi Johanneksellakaan edessään. Liika huolehtiminen on merkki epäuskosta. Taivas on jo läsnä Jeesuksen kanssa. Sillä muistathan rakas ystävä, miten Kristus oli vastannut Pietarille jo ennen kuin tämä kielsi Hänet: "Mihin menen, sinne et voi nyt minua seurata, mutta myöhemmin seuraat minua." (Joh. 13:36) Tässä on Jumalan armon tie ja varmuus. Hän johtaa meidät perille taivaan kotiin. Mekin seuraamme sinne uskossa Herraamme ja Vapahtajaamme.
Ja evääksi tälle matkallemme Hän antoi uuden käskynsä: ”Uuden käskyn annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin olen rakastanut teitä – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tulevat tuntemaan teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskenänne rakkaus." Vain Kristuksen sana ja siinä opittava Hänen rakkautensa ruokkii lauman. Rakas ystävä, myös sinä kuulut tähän Herramme laumaan. Hän ruokkii ja kaitsee lampaansa pitäen sinusta aina huolen. Jää siis Hyvän Paimenemme turvissa Hänen hyvän omantunnon armon laumaansa. Aamen.
Pastori Marko Kailasmaan saarna Tampereella 23.4.2023
