Maria voitelee Jeesuksen jalat

Maria voitelee Jeesuksen jalat

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat hänen kanssaan. Maria otti naulan oikeaa, kallisarvoista nardusvoidetta, voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua. Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava: "Miksi tätä voidetta ei myyty kolmella sadalla denaarilla ja annettu niitä köyhille?" Mutta tätä hän ei sanonut sen tähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sen tähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu. Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän hautaamispäivääni varten. Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."

Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä. He menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista. Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin, koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen. Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, he ottivat palmujen oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!" Saatuaan nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, kuten on kirjoitettu: "Älä pelkää, tytär Siion. Katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä." Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet. Joh. 12:1-16.

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisessa!

Ei ansion vaan armon tähden

Kallis Kuulija, millaisten elämäntilanteiden keskeltä tänään tulet? Tuletko kysymysten tai kipujen kanssa? Tuotko mukanasi jonkin pyynnön Pyhällä Jumalalle? Myös evankeliumitekstimme ihmiset tulivat Jeesuksen luokse monista erilaisista taustoista ja tilanteista, monien erilaisten haavojen ja odotusten kanssa.

Betanian sisaruksiin kuului Martta, jonka kerrotaan palvelleen Jeesusta ja muita. Martta oli todennäköisesti sisarusparven vanhin ja heidän vanhempiensa todennäköisesti jo kuoltua, oli hän tottunut pitämään huolta nuoremmista sisaruksistaan. Siksi ruoanlaitto ja ateriajärjestelyt olivat hänen vastuullaan.

Martalla oli kuitenkin aluksi palvelutehtävässään palkkio mielessään. Hän oli varmasti kyllä kaikessa ahkera ja toimelias, mutta siinä hän ei katsonut muiden etua, vaan kiitosta, jota palveluksestaan odotti. Siksi Herramme muistutti häntä: "Martta, Martta, monista asioista huolehdit ja hätäilet, mutta vain yksi on tarpeen.” (Luuk. 10:41)

Martan tilanne kysyy meiltäkin, tulemmeko Herramme luokse ansion ajatukset mielessämme. Tarvitsemme kyllä seurakunnissamme eri paikoilla palvelevia, mutta meidän palveluksemme ei ole itsetarkoitus eikä pääasia, vaan se Ketä palvelemme.

Mutta Kristus ei hylkää meitä itsekkäisiin ajatuksiimme. Siitä on jo merkkinä se, miten Martta oli tässä edellä todennut Jeesukselle veljestään Lasaruksesta: ”Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä.” Jeesus vastasi Martalle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Se, joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" (Joh. 11:25–26)

Ja tähän uskon herättävään Kristuksen sanaan Martta tunnusti: "Uskon, Herra. Minä olen uskonut, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan." (Joh. 11:27) Tämän uskon ja tunnustuksen Martta sai vain Herraltamme ja siksi luotamme siihen, että Martta sai kulkea uskossa Herraamme myös tästä eteenpäin.

Toiseksi meille kerrotaan Martan sisaresta Mariasta. Maria tuli katumuksen, mutta myös kiitoksen ja ylistyksen ajatuksin Jeesuksen luokse. Maria sai uskossa ymmärtää oikean palvelemisen kohteen. Hän uhrasi ja vuodatti kallisarvoisen voiteen Jeesuksen jaloille ja pyyhki ne hiuksillaan osoittaen näin kunnioitusta Herrallemme.

Maria koki saaneensa anteeksi ja samalla jo uskoi ja uskossa ymmärsi, ettei syntejä soviteta, eikä ihmiskuntaa lunasteta, ilman uhria kuolemaan. Siitä on merkkinä tuo kallisarvoinen nardusvoide, jota käytettiin tuolloin yleisesti hautauksen yhteydessä. Sillä Maria valmisti Jeesusta kuolemaan.

Tämän nuoremman sisaren esimerkki kysyy: Tulemmeko me päivittäin Herramme eteen kiitollisin mielin, uhraten Hänelle kiitosta ja ajallisesta omastamme sekä pyytäen Hänen sanansa ohjausta ja Hänen armollista läsnäoloaan elämäämme? Meillä ei ole mitään mikä ei olisi jo Jumalan. Ja kaikesta siitä hyvästä mitä olemme Häneltä saaneet ja joka päivä saamme, meillä on myös varaa uhrata Hänelle.

Tiedämme Raamatun sanasta Marian elämänsuunnan, sillä Jeesus oli kutsunut hänet omakseen ja sanoi siksi: ”Maria on valinnut hyvän osan, jota ei oteta häneltä pois." (Luuk. 10:42)

Entä sitten heidän veljensä Lasarus? Hän oli saanut kokea jo omakohtaisesti Jeesuksen ihmeellisen vallan ja voiman, kun Jeesus oli herättänyt hänet kuolleista. Siksi Lasarus sai nyt tulla ja aterioida Jeesuksen vierellä levollisen uskon varassa. Siinä hän jo tiesi, ettei elämämme pääty ajalliseen kuolemaan, vaan kaikki päivämme kuin myös ikuisuutemmekin on Lunastajamme käsissä.

Lasarus on väkevä meillekin kehotus siihen, että luotamme ja turvaamme Kallisarvoiseen Vapahtajaamme. Sillä mitä Lasarus saattoi tehdä haudassaan herätäkseen eloon? Pyysikö hän heräämistä Jeesukselta? Ei, sitä hän ei voinut tehdä, vaan ainoastaan Jeesuksen käskysana herätti hänet eloon kuolemasta. Sama on Raamatullisen uskomme kanssa. Pelastava usko herää vain Vapahtajamme Pyhän Henkensä kautta antamassa käskysanassa. Jeesus sanoi Lasarukselle: ”Lasarus, tule ulos!” Tässä on pelastuksen ja autuuden sana jokaiselle kuoleman unessa nukkuvalle. Kristus kutsuu yhä ulos synnin, kadotuksen ja kuoleman alta iankaikkiseen elämään. Hän tuli synniksi ja kävi kuolemaan edestämme, jotta me saamme elää. Siksi myös Lasaruksen taivastie oli Kristuksen kanssa selvä.

Jeesus on tärkein omaisuus

Tekstissämme kerrotaan myös juutalaisista ylipapeista. Toisin kuin Lasarus, joka oli ollut ruumiillisessa kuolemassa, olivat ylipapit hengellisessä kuolemassa. Ylipapit tulivat epäuskon ja oman edun ajatuksin ylpeästä ja itseään täynnä olevasta asemastaan. Ja sinne he myös palasivat.

He olivat vihanvimmassaan päättäneet tappaa Lasaruksenkin. Näin epäuskoinen maailma vainoaa Herraamme uskovia ja Hänestä todistavia. Siksi ylimielisyyden ja itseriittoisuuden lisäksi ylipapit ovat varoitus siitä, ettemme koskaan liity Herraamme halveksiviin. Raamatun Sananlaskut kehottavat liittymään toisten uskovien seuraan sanoin: ”Vaella viisasten kanssa.” (Sananl. 13:20)

Kuitenkin heitäkin kaikkia Jeesus kutsui uskoon ja autuuteen. Siksi Hän saarnaa Matteuksen evankeliumin luvussa 23, jakeissa 37–39: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat luoksesi lähetetyt, kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta ette ole tahtoneet. Katso, 'teidän huoneenne on tuleva autioksi.' Sillä sanon teille: tästedes ette näe minua, ennen kuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen.'"

Entä sitten opetuslapsi Juudas? Hän näki vain omat etunsa ja apostolien yhteisen rahakukkaron. Miten vähän hän etsikään elämässään. Hän laski denaareja ja valehteli vielä tekopyhyyttään köyhien huolehtimisesta ymmärtämättä olevansa itse kaikista köyhin. Juudaskin oli saanut vaeltaa kolme vuotta Kirkkauden Herramme rinnalla, mutta hän jäi kuitenkin kiinni vain tämän ajallisen elämämme rikkauksiin. Juudas kielsi itseltään armon ja pelastuksen. Näin hän tuhlasi myös kaiken Jeesuksen rakkauden itseään kohtaan. Tässä on vakava varoituksen sana. Ensinnäkin, jotta emme koskaan hylkäisi Jeesuksen armon ja pelastuksen rakkautta. Ja toiseksi, jotta emme olisi esteenä kenenkään uskolle, emmekä tuhlaisi rakkaittemme parasta oman itsekkyytemme ja ahneutemme tähden.

Jumala asettaa kuitenkin rajat myös kaikelle pahalle. Siksi Jeesus nuhteli Juudasta sanoen: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän hautaamispäivääni varten. Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina." Tuskin Betaniassakaan asuvat sisarukset rikkaita olivat. Ja siksi Jeesus kehotti niin Juudasta kuin muitakin Häneen uskovia auttamaan köyhiä. Siihen Herramme kutsuu meidätkin: Huomaamaan ja julistamaan armon evankeliumia erityisesti heille, jotka eivät ole siitä vielä osalliset.

Armon lapset veisatkaa

Armon evankeliumin julistus kuuluu myös tässä tekstissämme. Suuri joukko kansaa meni Jerusalemiin kuulemaan Jeesusta, koska heille oli ensin julistettu hyvää sanomaa Herrastamme. (Room. 10:13–15) He uskoivat Jeesukseen Luvattuna Messiaanaan ja myös ylösnousemukseen Hänen kauttaan. Ja niin kääntyneet saivat julistaa uskoaan kaikille muillekin paikallaolleille. Palmun oksat käsissään he menivät Jeesusta vastaan ja huusivat Jumalan lupauksen mukaan jo Psalmissa 118 jakeessa 26 kuullut sanat: ”Hoosianna, Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!”

Tässä on Jumalan tekemä suuri ihme, jossa toistuvasti epäilevästä ja Jeesuksen kieltäneestä kansasta löytyivätkin ”kivet, jotka huusivat” ja todistivat Jeesuksesta. Ja niin Jeesuksen ratsastaessa nuoren aasin selässä Jerusalemiin täyttyivät Vanhan testamentin lupaukset Pelastuksen Kuninkaasta, aasilla ratsastavasta vanhurskaasta ja nöyrästä Auttajasta, joka tuo palkkansa mukanaan. (Jes. 62:11; Sak. 9:9)

Hänen palkkansa on armo ja pelastus, joka on tullut meille jo uskossamme. Ja kerran se koittaa kaikessa voimassaan Hänen paluunsa kunniassa ja kirkkaudessa. Luterilaisiin Tunnustuskirjoihin kuuluvan Yksimielisyyden ohjeen kappaleessa 8, Kristuksen persoona, kohdassa 12 tunnustetaan seuraavasti: ”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme niin ikään, että Kristuksessa oleva omaksuttu ihmisluonto yhä edelleen säilyttää luonnolliset, olemukseen kuuluvat ominaisuutensa. Sen lisäksi se on kuitenkin persoonallisessa jumaluuteen yhtymisessä ja myöhemmin kirkastamisessa (glorificatio) ylennetty majesteetin, voiman ja vallan oikealle puolelle ylemmäksi kaikkea, mikä voidaan mainita, ei ainoastaan tässä vaan (Ef. 1:21) tulevassakin maailmassa.”

Franz Pieper opettaa Kristillisessä dogmatiikassaan tähän liittyen: ”Mutta jos [Kristuksen] alennustila on sitä, että Hän osittain ei käyttänyt jumalallista majesteettiuttaan inhimillisen luontonsa puolesta, on korotus sitä, että Hän täysin käytti jumalallista majesteettiuttaan inhimillisen luontonsa puolesta.” (s. 291, v. 1995 suomennos) Ja hieman myöhemmin Pieper vielä jatkaa: ”Istuminen Jumalan oikealla puolella kuvaa pysyväistä Hallitsijan asemaa, johon Kristus taivaaseenastumuksensa kautta on tullut inhimillisen luontonsa puolesta.” (s. 303, v. 1995 suomennos)

Kysyin saarnan alussa mistä tänään tulet? Kysyn nyt: Mihin olet menossa. Mitä tahansa edessäsi onkaan, niin jää uskossa Tämän Kirkastetun Armon Kuninkaan suojiin. Kaikissa kärsimyksissään Vapahtajammekin turva oli kaiken aikaa Hänen Isässään. Sillä Kaikkivaltias Isä tuhlasi enemmän kuin kukaan koskaan voisi tuhlata. Hän antoi Ainoan Poikansa, ettei kukaan hukkuisi, vaan jotta jokaisella Häneen uskovalla olisi iankaikkinen elämä. Hän vuodatti Pojassaan armonsa ja anteeksiantamuksensa ihmiskunnan päälle, kuten Maria nardusvoiteen.

Jumalan Poika tuli taivaan autuudesta ja palasi alennuksen tilansa, kaiken kärsimyksensä, ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen takaisin Isän luokse taivaalliseen kirkkauteen. Ja nyt tuo taivaantie on Hänen vuokseen meillekin avoinna. Hänessä on meidänkin menemisiemme ja tulemisiemme turva.

Rakas ystävä, Lunastajasi sanoo sinulle levollisesti: ”Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu, ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.” (Joh. 10:9) Sen vuoksi Hän oli jo siellä mistä tulet, ja Hän on sinua vastassa siellä minne menet jokaisessa elämäsi päivässä ja hetkessä. Hän tukee, kantaa ja turvaa kaikki askeleesi. Vapahtajasi vakuuttaa sinulle: ”Älä pelkää. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.” (Joh. 12:15; 5 Moos. 33:27)

Aamen.

Pastori Marko Kailasmaan saarna Helsingissä 2.4.2023


Tyhjä vasen

Lue saarnoja

    • All
    • Mika Bergman
    • Vesa Hautala
    • Kimmo Närhi
    • Dani Puolimatka
    • Markku Särelä
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
    • Rippisaarna
    • Puhe
    • Hartaus
    • Matt. 5:1 12
    • Matt. 7:13 14
    • Matt. 7:15 21
    • Matt. 21:1 9
    • Luuk. 16:1 9
    • Luuk. 17:11 19
    • Luuk. 19:41 47
    • Joh. 4:5 26
    • Anteeksiantamus
    • Armonvälineet
    • Evankeliumi
    • Ilo
    • Ikuinen Elämä
    • Israel
    • Jaakob
    • Jeesuksen Kärsimys
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Job
    • Jumala
    • Jumalan Poika
    • Jumalan Rakkaus
    • Jumalan Sana
    • Kadotus
    • Kaksiluonto–oppi
    • Kaste
    • Katumus
    • Kiitos
    • Kiusaukset
    • Kristillinen Elämä
    • Kristillinen Seurakunta
    • Kristityn Risti
    • Kärsimys
    • Lohdutus
    • Lopunajat
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Oikea Oppi
    • Omaisuus
    • Pyhä Henki
    • Raamattu
    • Rauha
    • Sovitus
    • Suru
    • Synti
    • Usko
    • Vanhurskauttaminen
    • Koettelemukset
    • Synninpäästö
    • Kristuksen Taivaaseen Astuminen
    • Johannes Kastaja
    • Rukous
    • Pääsiäissunnuntai
    • Toinen Pääsiäispäivä
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • 4. Sunnuntai Pääsiäisestä (Cantate)
    • 6. Sunnuntai Pääsiäisestä (Exaudi)
    • Marianpäivä
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • 3. Paastonajan Sunnuntai (Oculi)
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Palmusunnuntai
    • Kiirastorstai
    • Pitkäperjantai
    • 1. Adventtisunnuntai
    • 2. Adventtisunnuntai
    • 3. Adventtisunnuntai
    • 4. Adventtisunnuntai
    • Jouluaatto
    • Ensimmäinen Joulupäivä
    • Joulun Jälkeinen Sunnuntai
    • Uudenvuodenaatto
    • Uudenvuoden Päivän Jälkeinen Sunnuntai
    • Septuagesimasunnuntai
    • Seksagesimasunnuntai
    • Loppiainen
    • 1. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 4. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 5. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 6. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Kynttilänpäivä
    • Helluntai
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 3. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 6. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 8. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Helatorstai
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 14. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 16. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 17. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mikkelinpäivä
    • 20. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 21. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 22. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 23. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 26. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Pyhäinpäivä
    • Kirkkovuoden Lähinnä Viimeinen Sunnuntai
    • Tuomiosunnuntai
    • Maallinen Ja Hengellinen Uskovan Elämässä
    • Pyhä Saarnavirka
    • Harha
    • Antaminen
    • Etsikkoaika
    • Lähimmäinen
    • Kiitollisuus
    • 22.Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 1. Vuosikerta
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
    • Luuk. 5:1 11
  • Oletus
  • Päivämäärä
  • Satunnainen
  • Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yksimielisesti yhdessä. Silloin tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt kova tuulenpuuska, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. He tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat
    Read More
    • Helluntai
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Jos maailma teitä vihaa, tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, maailma omaansa rakastaisi. Mutta koska ette ole maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, sen tähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi.' Jos he
    Read More
    • 6. Sunnuntai Pääsiäisestä (Exaudi)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kalliit ystävät, Nykyisin jotkut varttuneemmatkin suomalaiset kysyvät: miksi maassamme vietetään kirkollisia juhlapyhiä. Niihin liittyvät vapaapäivät ansiotyöstä kyllä kelpaavat, mutta vain harva etsiytyy silloin Jumalan sanan kuuloon ja ehtoolliselle. Aikaisemmin pyhäkoulu- ja rippikoulutyö piti suurimman osan kansaa edes tietoisina pyhäpäivien merkityksistä. Jo suomen kielessämme
    Read More
    • Helatorstai
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Marko Kailasmaa
    • Puhe
  • Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani." Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät,
    Read More
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka eräät teistä sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Mutta jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, Kristuskaan ei ole noussut ylös. Mutta jos Kristus ei ole noussut ylös, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne. Silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pääsiäissunnuntai
    • Saarna
  • Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, katso, poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet luokseen. Sen jälkeen,
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pitkäperjantai
    • Saarna
  • Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat hänen kanssaan. Maria otti naulan oikeaa, kallisarvoista nardusvoidetta, voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Palmusunnuntai
    • Saarna
  • Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Pyhä ja Tosi, jolla on Daavidin avain, se, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Tiedän tekosi. Katso, olen pannut eteesi avoimen oven, eikä kukaan voi sitä sulkea, sillä voimasi on vähäinen, ja olet pitänyt sanani etkä ole kieltänyt nimeäni.
    Read More
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Niin eräs fariseuksista pyysi häntä syömään kanssaan. Hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle. Katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka oli syntinen; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, hän toi mukanaan alabasteripullon, asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään,
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "On tullut hetki, jolloin Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti sanon teille: jos ei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää. Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Jos
    Read More
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Niinpä hän tuli Syykar-nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä Jaakobin pojalleen Joosefille antamaa maa-aluetta*. Siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istuutui lähteen reunalle. Oli noin kuudes tunti. Eräs Samarian nainen tuli ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda." Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin
    Read More
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Joh. 4:5 26
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Itsenäisyyspäivän evankeliumi, hartaus Kallis kuulija, Millaisten kysymysten ja kipujen keskellä sinä elät? Kaikissa ikävaiheissa on omat vaikeutensa. Erityisen raskaaksi elämä käy läheisen menettämisen, sairauksien, väkivallan, työttömyyden tai yksin jäämisen myötä. Erityisesti juuri silloin meiltä kysytään jaksamista. Huoli maamme asukkaista kasvaa. Toisia vaivaa tämän ajan keskellä kiire, toisia riittämättömyyden tunne. Joitakin
    Read More
    • Hartaus
    • Marko Kailasmaa
  • Pyhäinpäivän pyhä evankeliumi Nähdessään kansanjoukot hän nousi vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen, ja hän avasi suunsa ja opetti heitä sanoen: "Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat periä maan.
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Matt. 5:1 12
    • Pyhäinpäivä
    • Saarna
    • Usko
  • 19. Kolminaisuudenpäivän jälkeisen sunnuntain ensimmäisen vuosikerran pyhä evankeliumi. Sitten hän astui veneeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa. Katso, hänen luokseen tuotiin halvaantunut mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut." Katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat
    Read More
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kristillinen Elämä
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
    • Usko
  • 10. sunnuntaina Pyhän Kolmiykseyden päivästä, III vuosikerran epistolateksti Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi. Sillä olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa,
    Read More
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kadotus
    • Kristillinen Elämä
    • Lopunajat
    • Markku Särelä
    • Saarna
    • Usko
  • Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he kokoontuivat yhteen, ja eräs heistä, lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten: "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on:
    Read More
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Jumalan Rakkaus
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Saarna
    • Vesa Hautala
  • Jumala voi tehdä pahastakin hyvää Sen jälkeen kun Joosef oli haudannut isänsä, hän palasi Egyptiin, hän ja hänen veljensä sekä kaikki, jotka hänen kanssaan olivat menneet hautaamaan hänen isäänsä. Mutta Joosefin veljet pelkäsivät, kun heidän isänsä oli kuollut, ja ajattelivat: "Ehkä Joosef nyt alkaa vainota meitä ja kostaa meille kaiken
    Read More
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Koettelemukset
    • Saarna
    • Vesa Hautala
  • ”Tapahtui, että kun kansa tunkeutui Jeesuksen ympärille kuulemaan Jumalan sanaa ja hän seisoi Genetsaretin järven rannalla, hän näki järven rannassa kaksi venettä; mutta kalastajat olivat lähteneet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Hän astui niistä toiseen, joka oli Simonin, ja pyysi häntä viemään sen vähän matkan päähän maasta; ja hän istui ja
    Read More
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kimmo Närhi
    • Luuk. 5:1 11
  • 5. paastonajan sunnuntai (judica) I vsk Mutta kun Kristus tuli esiin tulevaisen hyvän ylipappina, hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan pyhään ja sai aikaan iankaikkisen
    Read More
    • 1. Vuosikerta
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Kimmo Närhi
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 3vsk. 2. Kor. 1:3–11 Kiitetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat osaksemme runsaina,
    Read More
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Dani Puolimatka
    • Lohdutus
    • Saarna
Lataa lisää pidä SHIFT pohjassa ladataksesi kaikki Lataa kaikki

Muista myös saarnakirjat

    • All
    • G. A. Aho
    • Rupert Efraimson
    • Markku Särelä
    • C. F. W. Walther
    • Saarnakirjat
    • Hartauskirjat
  • Oletus
  • Otsikko
  • Päivämäärä
  • Satunnainen