Kuka nauttii kelvollisesti tämän sakramentin? Paasto ja ruumiillinen valmistautuminen on kyllä hyvä ulkonainen tapa, mutta todella kelvollinen ja valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Mutta se, joka ei usko näitä sanoja tai epäilee niitä, on kelvoton ja valmistautumaton, sillä nämä sanat teidän edestänne vaativat aivan uskovia sydämiä. |
|||||||||||||||
354.
|
Miksi ehtoollisen sakramentti tulee nauttia kelvollisesti?
|
||||||||||||||
Meidän tulee nauttia ehtoollisen sakramentti kelvollisesti, koska siinä on kysymys itse Herran Kristuksen ruumiin ja veren nauttimisesta ja koska Jumalan sana siihen nimenomaisesti kehottaa.
|
|||||||||||||||
355.
|
Mitä hyötyä on ulkonaisesta valmistautumisesta?
|
||||||||||||||
Ulkonainen valmistautuminen, kuten paasto, hillitty, hyvä käytös ja asiallinen, arvokas pukeutuminen, ovat hyviä tapoja. Ne voivat auttaa meitä ajattelemaan ehtoollisen arvoa ja sen suuria lahjoja sekä virittää mielemme sen kiitolliseen nauttimiseen. Niitä ei ole kuitenkaan Jumalan sanassa käsketty, joten ne kuuluvat vapaan harkintavallan asioihin. Tällaiset hyvät tavat eivät tee meitä kelvollisiksi. Niitähän voi olla epäuskoisillakin.
|
|||||||||||||||
356.
|
Milloin olemme oikealla tavalla valmistautuneita ja kelvollisia ehtoolliselle?
|
||||||||||||||
Mikään oma työmme tai valmistautumisemme ei tee meitä kelvollisiksi ehtoolliselle. Olemme kelvollisia silloin, kun omatuntomme on arka ja murheellinen omien syntiemme tähden, mutta kuitenkin uskomme, että Kristus on uhrannut ruumiinsa ja verensä meidänkin syntiemme anteeksiantamiseksi, ja kaipaamme saada siitä vakuutuksen.
|
|||||||||||||||
357.
|
Millä tavoin sinun tulee tutkia itseäsi ennen ehtoollisen viettoa.
|
||||||||||||||
Minun tulee tutkia itseäni ennen ehtoollista ja kysyä itseltäni Jumalan kasvojen edessä, 1. Tunnustanko, että olen syntieni tähden ansainnut Jumalan tuomion. 2. Uskonko, että Jumala on minulle armollinen Kristuksen tähden ja vakuuttaa sen minulle ehtoollisessa Poikansa tosi ruumiilla ja verellä. 3. Onko minulla vakaa aikomus ja tahto Jumalan armon avulla luopua synneistäni ja parantaa elämääni.
|
|||||||||||||||
358.
|
Saako heikkouskoinen tulla ehtoolliselle?
|
||||||||||||||
Juuri heikkouskoisen tuleekin tulla ehtoolliselle, sillä siitä hän saa uskolleen vahvistusta.
|
|||||||||||||||
359.
|
Kuka on kelvoton ehtoollisvieras?
|
||||||||||||||
Kelvoton ehtoollisvieras on sellainen, joka ei pidä syntejään kadottavina eikä Herran Kristuksen lunastustyötä välttämättömänä ja joka siis ei usko, että Kristus on maksanut hänen syntivelkansa ja antaa tässä sakramentissa siitä vakuutena tosi ruumiinsa ja verensä. Jos sellainen siitä huolimatta tulee ehtoolliselle, hän syö ja juo sen tuomiokseen.
|
|||||||||||||||
360.
|
Keille pastori ei saa antaa ehtoollista?
|
||||||||||||||
Herran pyhää ehtoollista ei saa antaa: 1. Niille, joita ei ole kastettu kristilliseen uskoon. 2. Julkijumalattomille ja katumattomille synninharjoittajille, etteivät he nauttisi sitä tuomioksensa.
3. Luopioille eli niille, jotka ovat luopuneet kristillisestä uskosta eivätkä ole palanneet takaisin. 4. Toisuskoisille, sillä ehtoollisella käytäessä tunnustetaan oikean uskon yhteyttä.
5. Niille, jotka ovat saaneet aikaan pahennusta, eivätkä ole sitä vielä selvittäneet, ettei kenelläkään olisi perusteltua aihetta epäillä heidän nauttivan ehtoollista katumattomana.
6. Niille, jotka eivät osaa itseään koetella eivätkä tiedä, mitä ehtoollisessa saavat. Tällaisia ovat mm. pienet lapset, tajuttomat, sekavuuden tilassa olevat, nukkuvat, sellaiset sairaat, jotka eivät sairautensa vuoksi ymmärrä, mistä ehtoollisessa on kysymys, sellaiset muut kristityt, joille ei ole vielä opetettu kristillisen uskon pääkohtia eikä varsinkaan ehtoollisen sakramenttia.
Luther: "Böömiläisten, jotka jakavat ehtoollisen lapsille, en voi sanoa olevan oikeassa." (Kirje Hausmannille vuodelta 1523)
|
|||||||||||||||
361.
|
Millainen käytäntö on luterilaisessa kirkossa ehtoolliselle tultaessa?
|
||||||||||||||
Vanhastaan luterilaisissa kirkoissa on ollut käytössä ns. rippikirjoitus, jolloin seurakunnan jäsenet ilmoittavat pastorille aikomuksensa tulla ehtoolliselle. Samalla heillä on mahdollisuus yksityisrippiin ja sielunhoidolliseen keskusteluun. Tämä tapa on hyvä säilyttää, missä mahdollista, vaikka pienissä seurakunnissa pastori tunteekin hyvin laumansa. Pastorilla on aina niin halutessaan sielunhoitajana oikeus keskustella ehtoollisvieraiden kanssa ennen ehtoollista.
|
|||||||||||||||
362.
|
Missä voi käydä ehtoollisella?
|
||||||||||||||
Opista tietoinen kristitty voi käydä ehtoollisella vain siellä, missä Kristuksen ruumiin ja veren todellinen läsnäolo (reaalipreesenssi) tunnustetaan ja missä muutenkin Jumalan sana opetetaan oikein.
|
|||||||||||||||
363.
|
Mitä järjestystä noudattaen lasketaan rippikoulunsa käyneet ensi kerran ehtoolliselle?
|
||||||||||||||
Rippikoulun käyneet kastetut, jotka tulevat ehtoolliselle ensimmäistä kertaa, tunnustavat uskonsa julkisesti sitä ennen seurakunnan edessä ja tunnustautuvat oikein opettavaan kirkkoon. Sen jälkeen seurakunta ottaa heidät ehtoolliselle oikeutettujen jäsenten joukkoon rukoillen, että Pyhä Henki vahvistaisi ja varjelisi heitä pysymään uskollisina uskossa Herraan Kristukseen elämänsä loppuun saakka ja saapumaan iankaikkiseen autuuteen (Ehtoolliselle oikeuttamistilaisuus eli konfirmaatio). Mikäli nuorta tai aikuista ei ole kastettu, hänelle tehdään ennen kastetta vastaavanlaiset kysymykset kuin konfirmaatiossa. Hänellä on oikeus osallistua ehtoolliselle heti kasteen jälkeen.
|