Julkinen saarnavirka

Kristinoppi ja vähäkatekismus

Vähä Katekismus ja Kristinoppi, Martti Luther, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko

 

 

Tohtori Martti Lutherin Vähä katekismus esittää lyhyessä muodossa uskon perusasiat.
Kristinoppi selittää niitä tarkemmin ja soveltaa niitä nykyaikaan helposti luettavassa
muodossa. Esitys perustellaan raamatunlausein.

Toimittaja Markku Särelä, kuvitus Kimmo Pälikkö, Julkaisija STLK.

Julkinen saarnavirka

 

Mitä sinä uskot näiden sanojen nojalla? Minä uskon, että kun kutsutut Kristuksen palvelijat hoitavat hänen jumalallisesta käskystään virkansa tehtäviä, erityisesti kun he sulkevat pois kristillisestä seurakunnasta julkisen ja katumattoman synnintekijän ja päästävät synneistä ne, jotka katuvat ja haluavat tehdä parannusta, että se on taivaassakin yhtä voimallista ja varmaa, kuin jos Herramme Kristus tekisi sen itse.

326.
Mikä on julkinen saarnavirka?
 
Julkisen saarnaviran tehtävänä on hoitaa seurakunnassa sieluja, opettaa ja saarnata Jumalan sanaa, jakaa pyhiä sakramentteja sekä toteuttaa avaintenvaltaa sitomalla katumattomat synteihinsä ja päästämällä katuvat synneistään.

Hebr. 13:17: Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen. Sillä se ei ole teille hyödyllistä.
 
 
Tiit. 1:9: Seurakunnan kaitsijan tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.
 
 
2 Tim. 4:2: Saarnaa sanaa.
 
 
1 Kor. 4:1: Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.
 
 
Joh. 20:22-23: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne on annettu anteeksi. Joiden synnit te pidätätte, niille ne on pidätetty.

Kristilliselle kirkolle ja sen saarnaviralle kuuluu myös varsinaisen saarnavirkaan tähtäävän teologisen koulutuksen antaminen.

2 Tim. 2:2: Minkä olet kuullut minulta ja minkä monet ovat todistaneet, usko se luotettaville miehille, jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan.
327.
Mitä nimeä käytetään saarnaviran hoitajista?
 
Raamattu nimittää julkisen saarnaviran hoitajia mm. paimeniksi ja kaitsijoiksi, opettajiksi, vanhimmiksi sekä palvelijoiksi.

Ef. 4: 11: Hän antoi toiset... paimeniksi ja opettajiksi.
 
 
1 Tim. 3: 1: Varma on tämä sana: Jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, hän haluaa jaloon toimeen.
 
 
1 Tim. 5:17: Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kaksinkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
 
 
Kol. 1:6-7: Te opitte tuntemaan Jumalan armon totuudessa... Epafraalta, meidän kanssapalvelijaltamme, joka on uskollinen Kristuksen palvelija teidän hyväksenne.

Tunnustuksellisissa luterilaisissa kirkoissa on julkisen saarnaviran hoitajan virkanimeksi vakiintunut sana pastori. Se on suomeksi paimen. Tunnustuskirjat käyttävät saarnaviran hoitajista nimityksiä seurakunnan palvelija, seurakunnan esimies, kaitsija eli piispa, saarnaaja, pastori ja presbyteri eli vanhin.

328.
Miten tullaan saarnavirkaan?
 
Vaikka kaikilla kristityillä on hengellisen pappeuden nojalla oikeus todistaa Vapahtajastaan, Jumalan tahto ei kuitenkaan ole, että kaikki olisivat pastoreita, vaan hän kutsuu tähän virkaan. Saarnavirkaan tullaan siis oikean kutsun kautta.

Room. 10:15: Kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä.
 
 
1 Kor. 12:29: Eivät kaikki ole opettajia.
 
 
Hebr. 5:4: Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niin kuin Aaroninkin.
 
 
Jer. 23:21: Minä en lähettänyt noita profeettoja, mutta silti he juoksevat.
 
 
Apt. 20:28: Ottakaa siis itsestänne vaarin ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Tunnustuskirjat: "Seurakunnassa ei kukaan saa julkisesti opettaa tai saarnata tai jakaa sakramentteja paitsi oikeassa järjestyksessä kutsuttu mies" (rite vocatus; Augsburgin tunnustus 14). Luther: "Saarnavirka eli palvelusvirka täytyy erottaa kaikkien kristittyjen yhteisestä pappissäädystä. " (Psalmin 110 toinen selitys, vuodelta 1538).

329.
Keillä on kutsumisoikeus?
 
Kutsumisoikeus on niillä, joille Jumala on alunperin antanut avaintenvallan eli siis Kristukseen uskovilla. Katso edellä kysymykset 318 ja 319.

Tunnustuskirjat: "On välttämätöntä, että seurakunta säilyttää oikeutensa kutsua, valita ja virkaan vihkiä seurakunnan palvelijoita." (Smalkaldin uskonkohdat).

330.
Keitä seurakunnalla on oikeus kutsua saarnavirkaan?
 
Seurakunnalla on oikeus kutsua pastoreikseen sellaisia miehiä, jotka ovat virkaan kykeneviä ja soveliaita.

1 Tim. 3:2-4: Seurakunnan kaitsijan tulee olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina.
 
 
1 Tim. 2:12: Minä en salli, että vaimo opettaa.
 
 
Apt. 1:21,22: Niin pitää siis yhden niistä miehistä... tulla hänen ylösnousemisensa todistajaksi.

Luther: "On totta, että saarnavirasta puheen ollen Pyhä Henki on jättänyt ottamatta lukuun naiset, lapset sekä sellaiset miehet, joilla ei ole siihen kykeneväisyyttä (hätätilannetta lukuunottamatta), vaan hän valitsee virkaan yksinomaan siihen kykeneviä mieshenkilöitä. Niinhän voimme lukea pyhän. Paavalin kirjeistä sieltä täältä, että kaitsijan tulee olla opettamaan kykenevä, hurskas ja yhden vaimon mies (1 Tim. 3:2) ja ettei naisen pidä opettaa seurakunnassa (1 Kor. 14:34). Lyhyesti sanoen, kaitsijan tulee olla kykenevä, valittu mies." (Kirkolliskokouksista ja kirkoista, vuodelta 1539).

331.
Onko seurakunta sidottu toisuskoisiin paimeniin?
 
Koska Jumalan seurakunnan tulee kuulla Hyvän Paimenen ääntä ja karttaa vierasta ääntä, sen ei tarvitse eikä sillä ole lupaakaan sitoutua toisuskoisiin paimeniin.

Joh. 10:27: Jeesus sanoo: Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua.
 
 
Joh. 10:5: Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä.
332.
Mitä on ajateltava piispan virasta?
 
Apostolisessa kirkossa ei ollut käytössä nykyisen kaltaista piispanvirkaa, vaan se on otettu käyttöön vasta myöhemmin. Se kuuluu vapaan harkintavallan asioihin.

Muuten on muistettava, mitä Tunnustuskirjat lausuvat: "Jos siis piispat joko muuttuvat vääräoppisiksi tai jos he kieltäytyvät suorittamasta virkaanvihkimystä, seurakunnat ovat jumalallisen oikeuden perusteella velvolliset omia paimeniaan apunaan käyttäen vihkimään virkaan paimenia ja seurakunnanpalvelijoita. Piispojen jumalattomuus ja hirmuvalta juuri aiheuttaa kirkollisen hajaannuksen ja erimielisyyden. Käskeehän Paavali (Gal. 1:7-9) pitämään kirottuina niitä piispoja, jotka opettavat ja puolustavat väärää oppia ja vääriä jumalanpalveluksia."

Tyhjä vasen

Kristinoppi ja vähäkatekismus