Neljäs luku, sakramenteista

Kristinoppi ja vähäkatekismus

Vähä Katekismus ja Kristinoppi, Martti Luther, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko

 

 

Tohtori Martti Lutherin Vähä katekismus esittää lyhyessä muodossa uskon perusasiat.
Kristinoppi selittää niitä tarkemmin ja soveltaa niitä nykyaikaan helposti luettavassa
muodossa. Esitys perustellaan raamatunlausein.

Toimittaja Markku Särelä, kuvitus Kimmo Pälikkö, Julkaisija STLK.

Neljäs luku, sakramenteista

 

Edellä olevat kolme lukua sisältävät jo kristillisen opin pääkohdat. Seuraavat kolme liittyvät yksityiskohtaisempana selityksenä kolmanteen uskonkappaleeseen. Niissä puhutaan sakramenteista ja ripistä.

293.
Mikä on sakramentti?
 
Sakramentti on Kristuksen asettama pyhä toimitus, jossa Jumala sanallaan ja siihen yhdistämillään ulkonaisilla aineilla antaa ja vakuuttaa meille Kristuksen ansaitseman armon uskolla omistettavaksi.

2 Moos. 20:24: Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.

Augustinus: Kun sana yhdistyy aineeseen, syntyy sakramentti.

294.
Mitkä sakramentit Kristus on asettanut?
 
Kristus asetti pyhän kasteen ja pyhän ehtoollisen sakramentit. Rippiä emme tavallisesti nimitä sakramentiksi, vaikka Jumala siinäkin antaa armonsa, koska siihen ei liity ulkonaisia aineita. - Evankeliumin sanaa ja sakramentteja nimitämme armonvälineiksi.

Myös Vanhan liiton aikana oli sakramentteja: ympärileikkaus ja pääsiäislammas.

Tehtävä: Lue Tunnustuskirjoista, miten ne määrittelevät sakramentin, Iso Katekismus, Kaste 1 ja Augsburgin tunnustuksen puolustus 13.

Tyhjä vasen

Kristinoppi ja vähäkatekismus