Anna meille meidän syntimme anteeksi niin, kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Mitä se on? Me rukoilemme tässä rukouksessa, että taivaallinen Isä ei katsoisi syntejämme ja niiden tähden hylkäisi rukoustamme. Sillä me emme ole arvolliset saamaan mitään siitä, mitä rukoilemme, emmekä ole sitä ansainneet, vaan että hän armostansa antaisi meille kaiken tämän. Sillä me teemme joka päivä paljon syntiä emmekä ansaitse muuta kuin rangaistusta. Niin tahdomme mekin sydämestämme antaa anteeksi ja mielellämme tehdä hyvää niille, jotka rikkovat meitä vastaan. |
|||||||||
280.
|
Mitä rukoilemme viidennessä rukouksessa?
|
||||||||
Vapahtajamme opettaa meitä pyytämään Jumalalta syntejämme anteeksi. Sillä meidän omat syntimme ovat kaikkien meidän Jumalan lasten suurin ja katkerin paha, mikä meitä täällä vaivaa.
Luther: "Ei niin ajatellen, ettei Jumala muka ilman ja ennen meidän rukoustamme antaisi meille syntejämme anteeksi... sillä hän lahjoitti meille evankeliumin, jossa on sula syntien anteeksianto, jo ennen kuin olimme sitä rukoilleet tai edes milloinkaan ajatelleetkaan. - Mutta tämä rukous on sitä varten, että me tuntisimme syntimme ja ottaisimme vastaan syntien anteeksiannon."
|
|||||||||
281.
|
Kuinka usein tarvitsemme tätä rukousta?
|
||||||||
Koska meillä on aina perisynnin turmelema lihamme ja teemme syntiä joka päivä monella tavoin emmekä ansaitse muuta kuin rangaistusta, tarvitsemme jatkuvasti anteeksiannon lohdutusta. Samoin kuin rukoilemme jokapäiväistä leipäämme joka päivä, meidän on tarpeen rukoilla joka päivä ja joka aika myös hengellistä leipää eli syntien anteeksiantamusta.
|
|||||||||
282.
|
Miksi liitämme anteeksipyyntöömme sanat "niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"?
|
||||||||
Meidän anteeksiantomme ei saa Jumalaa antamaan meille anteeksi, vaan Jumala on jo antanut meille ja koko maailmalle synnit anteeksi Kristuksessa Poikansa sovitustyön tähden. Me emme siis ansaitse itsellemme anteeksiantamusta antamalla lähimmäisillemme anteeksi heidän rikkomuksensa meitä vastaan. Syntiemme anteeksiantamuksen omistamme yksinomaan uskolla armosta, Jumalan lahjana, ilman tekoja. Isä meidän -rukouksessa Vapahtaja ei opeta rukoilemista epäuskoisille, vaan niille, jotka jo uskovat syntinsä anteeksi annetuiksi ja jotka tuntevat Jumalan armon. Niinpä tässä rukouksessa Vapahtaja opettaa uskovilleen, että heidän tulee aina valvoa, ettei heidän sydämensä kovettuisi lähimmäisiä kohtaan ja etteivät he siten karkottaisi Pyhää Henkeä sydämestään, kadottaisi pelastavaa uskoa ja menettäisi katumattomina epäuskonsa tähden anteeksiantamusta. Tehtävä: Lue Matt. 5:21-26: Jeesus opettaa opetuslapsiaan elämään sovussa.
|
|||||||||
283.
|
Mihin Jumalan antama syntien anteeksiantamus kehottaa meitä ja mistä se meitä muistuttaa?
|
||||||||
Se, että Jumala antaa meille synnit anteeksi sulasta armostaan: 1. Kehottaa meitä kiitollisina antamaan anteeksi sydämessämme myös lähimmäisellemme kaikki hänen rikkomuksensa meitä kohtaan.
2. Muistuttaa meitä siitä, että se, joka ei tahdo antaa anteeksi lähimmäiselleen ja kuitenkin luulee voivansa omistaa uskossa itselleen Jumalan anteeksiannon, pettää itsensä. Sellainen ei todella tunne omia syntejään eikä omista niistä anteeksiantamusta, vaan katumattomana tuottaa itselleen Jumalan tuomion.
Tehtävä: Lue Matt. 18:23-35: Jeesuksen vertaus armottomasta palvelijasta. Luther: "Ellet anna anteeksi, älä myöskään luule, että Jumala antaa sinulle anteeksi. Mutta jos annat anteeksi, sinulla on se lohdullinen varmuus, että sinulle annetaan taivaassa anteeksi - ei anteeksiantosi tähden - sillä Jumala antaa anteeksi vapaasti ja ilmaiseksi, pelkästä armosta, koska hän on niin luvannut, niin kuin evankeliumi opettaa vaan sen tähden, että hän panee sen tehokkaaksi vakuudeksi, aivan kuin tunnusmerkiksi.
|