Viides käsky

Kristinoppi ja vähäkatekismus

Vähä Katekismus ja Kristinoppi, Martti Luther, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko

 

 

Tohtori Martti Lutherin Vähä katekismus esittää lyhyessä muodossa uskon perusasiat.
Kristinoppi selittää niitä tarkemmin ja soveltaa niitä nykyaikaan helposti luettavassa
muodossa. Esitys perustellaan raamatunlausein.

Toimittaja Markku Särelä, kuvitus Kimmo Pälikkö, Julkaisija STLK.

Viides käsky

 

 
Älä tapa. Mitä se on? Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme vahingoita lähimmäisemme elämää emmekä tuota hänelle kärsimystä, vaan autamme ja hoivaamme häntä kaikissa elämän tarpeissa.

70.

Kenellä on oikeus määrätä ihmiselämän pituus?

 

Koska ajallinen elämä on Luojan lahja, yksin Jumalalla on oikeus määrätä sen pituus.

Job 14:5: Ihmisen päivät ovat määrätyt, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi.

71.

Minkä synnin Jumala kieltää viidennessä käskyssä?

 

Jumala kieltää viidennessä käskyssä kaiken ihmiselämän omavaltaisen vahingoittamisen eli tappamisen.

72.

Milloin ihmisen elämä alkaa?

 

 Ihmisen elämä alkaa sikiämisestä, ja Jumala suojaa viidennellä käskyllä myös sikiön elämän.

Ps. 139:13,16: Sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa ... Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.
 

 

Ps. 51:7: Katso, minä olen synnissä syntynyt ja äitini on minut synnissä siittänyt.
 

 

Jer. 14-5: Minulle tuli tämä Herran sana: Jo ennen kuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin.

Kun Raamattu käyttää sikiöstä persoonapronomineja minä ja sinä, se osoittaa, että me olemme ihmisiä ja Luojan persoonallisia luomistekoja jo äidin kohdussa, siis ennen syntymäämme.

Tehtäviä: Pohdi, mitä kristilliseltä kannalta on ajateltava abortista. Entä, jos sikiö on sairas? Lue Aam. 1:13 ja Luuk. 1:41-44 ja pohdi, mitä näillä kohdilla on sanottavaa aborttikysymyksessä.

73.

Milloin tapahtuu synti viidettä käskyä vastaan?

 

Viides käsky rikotaan, kun

1. Ihminen riistää hengen lähimmäiseltään tai itseltään joko oman käden kautta tai toisten avustamana. Jumala kieltää siis murhan, tapon, itsemurhan ja osallisuuden murhaan.

3 Moos. 19:16: Älä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra.
 

 

Apt. 16:28: Älä tee itsellesi mitään pahaa.

Tehtävä: Lue 1 Moos. 4:3-12: Kain murhasi veljensä, 1 Sam. 12:9: Daavid surmautti Uurian, 5 Moos. 22:8: kuoleman tuottaminen huolimattomuudella, Matt. 27:5 ja Joh. 17:12: Juudaksen itsemurha ja joutuminen kadotukseen, Aam. 1: 13: Ammonilaisten synti, ja 2 Sam. 1: 1-16: amalekilaisen osallisuus Saulin itsemurhaan.

2. Teemme tai puhumme jotakin sellaista, josta lähimmäisemme elämä lyhenee tai tulee raskaaksi. Emme saa vahingoittaa omaakaan elämäämme tai lyhentää sitä elämällä paheissa tai vaarantamalla kevytmielisesti henkemme.

Sananl. 12:18: Moni viskoo sanoja kuin miekan pistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
 

 

Room. 3:13-17: Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta. Hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, ja rauhan tietä he eivät tunne.
 

 

Ef. 4:22: Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten.
 

 

Matt. 4:7: Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi (oman elämänsä kevytmielinen vaarantaminen).

Tehtäviä: Lue 1 Moos. 37:19-35: Jaakobin pojat myivät veljensä orjaksi ja pahoittivat isänsä mielen, Jer. 18:18: Jeremiaa lyötiin ilkeillä sanoilla, ja Luuk. 10:30: ryövärit Jerikon tiellä. Pohdi, millaisissa tilanteissa vaarannamme oman tai toisten hengen ja terveyden.

3. Sydämemme on kylmä lähimmäistämme kohtaan tai jätämme hänet avutta, kadehdimme häntä, vihastumme häneen tai pidämme jatkuvaa vihaa häntä kohtaan.

1 Joh. 3:17: Jos nyt jollakulla on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

 

Matt. 15:19: Sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat.

 

Ef. 4:26: Älkää antako auringon laskea vihanne yli.

 

1 Joh. 3:15: Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja.

Tehtävä: Lue 1 Moos. 4:5: Kain kadehti Aabelia, Luuk. 10:31-32: pappi ja leeviläinen, ja Apt. 7:54: Juutalaiset kiristelivät hampaitaan Stefanukselle.

Luther sanoo: "Jos siis päästät jonkun menemään alastomana, vaikka voisit antaa hänelle vaatteita, sinä annat hänen paleltua kuoliaaksi. Jos näet jonkun kärsivän nälkää etkä ruoki häntä, sinä annat hänen kuolla nälkään."

74.

Keille Jumala on antanut tehtäväksi rangaista pahuutta?

 

Jumala on antanut vanhemmille oikeuden ja velvollisuuden rangaista kohtuullisesti lastensa tottelemattomuutta. Samoin esivallalla on oikeus ja velvollisuus rangaista pahantekijöitä ja suojella isänmaata tarvittaessa aseinkin sen vihollisia vastaan.

Sananl. 13:24: Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan.
 

 

Ps. 103:13: Niin kuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
 

 

1 Moos. 9:6: Siltä, joka ihmisen veren vuodattaa, pitää vuodattaa veri ihmisen kautta, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.
 

 

Room. 13:4: Esivalta ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

75.

Saako kristitty itse kostaa kokemansa vääryyden?

 

Kristityllä ei ole lupaa ottaa kostoa omiin käsiinsä, mutta hän voi kuitenkin hakea itselleen oikeutta laillisessa järjestyksessä, jolloin Jumala kostaa pahantekijöille esivallan kautta.

Room. 12:19: Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra."
 

 

Room. 134: Esivalta on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Tehtävä: Lue Apt. 25:9-12: Paavali vetosi keisariin.

76.

Onko hätävarjelu luvallista?

 

Hätävarjelu on luvallista. Siinä hyökkäyksen kohteeksi joutunut itse edustaa esivaltaa, kun sen varsinaiset edustajat eivät voi auttaa. Myös maan laki antaa siihen luvan. Hätävarjelua ei saa liioitella.

77.

Milloin meillä on oikeus ja velvollisuus antaa henkemme alttiiksi?

 

Meillä on oikeus ja jopa velvollisuus antaa henkemme ja terveytemme alttiiksi, kun Jumalan säätämät velvollisuudet sitä vaativat, kuten esimerkiksi ajallisen kutsumuksemme tehtävät, isänmaan puolustus tai lähimmäisen pelastaminen vaarasta.

1 Joh. 3:16: Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme. Meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
 

 

Neh. 4:14: Taistelkaa veljienne, poikienne ja tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta.

Tehtävä: Lue 1 Moos. 14:14-16: Aabraham, uskon isä, lähti sotaan pelastaakseen Lootin.

78.

Mitä Jumala vaatii meiltä viidennessä käskyssä?

 

Jumala vaatii viidennessä käskyssä meitä huolehtimaan siitä, että lähimmäisemme elämä säilyisi ja koituisi hänelle ajalliseksi ja iankaikkiseksi parhaaksi. Elämän merkitystä korostaa erityisesti se, että Jumala on tarkoittanut sen armonajaksi, jotta pelastuisimme.

1 Joh. 3:18: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
 

 

1 Tess. 5:14-15: Me kehotamme teitä, veljet, nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan. Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.

79.

Miten autamme lähimmäistämme?

 

Autamme lähimmäistämme rientämällä avuksi, kun hän tarvitsee apuamme.

Jes. 58:6-7: Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: ... että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi.
 

 

Room. 12:20-21: Vaan jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

Tehtävä: Lue 1 Sam. 26:7-12, 21-24: Daavid pelasti vainoojansa, kuningas Saulin, hengen, ja Luuk. 10:33-35: laupias samarialainen.

80.

Miten hoivaamme lähimmäistämme?

 

Hoivaamme lähimmäistämme, jos pidämme hänestä hyvää huolta, kunnes hän itse kykenee huolehtimaan itsestään.

Luuk. 10:35: Seuraavana aamuna hän (laupias samarialainen) otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: "Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan."

81.

Millainen mieli meillä tulee olla lähimmäistämme kohtaan?

 

Meillä tulee aina olla lähimmäistämme kohtaan kärsivällinen, armahtavainen ja anteeksiantava mieli.

Luuk. 6:27-28: Rakastakaa vihollisianne. Tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat. Rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.
 

 

Luuk. 6:36: Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän Isänne on armahtavainen.
 

 

Matt. 5:25: Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä.

Tehtävä: Lue Luuk. 23:34: Jeesus rukoilee ristiinnaulitsijoidensa puolesta.

82.

Miten saamme armahtavaisen sydämen?

 

Sydämemme tulee armahtavaiseksi lähimmäistämme kohtaan, jos sydämessämme tunnustamme omat syntimme Jumalalle ja uskomme, että hän on sovittanut ne kaikki niin kuin lähimmäistemmekin synnit. Silloin muistamme, että Jumala on luonut lähimmäisemmekin omaksi kuvakseen ja on lunastanut hänet. Muistamme myös, että hänenkin ainoa lohdutuksensa syntihädässä on Jumalan armo Kristuksessa.

Jaak. 3:9-10: Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
 

 

Ef. 4:32: Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on teille Kristuksessa anteeksi antanut.
 

 

Room. 14:15: Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

Tehtävä: Lue Matt. 25:35-36: Jeesuksen sanat uskovilleen tuomiolla.


Tyhjä vasen

Kristinoppi ja vähäkatekismus