|
|
||||||||||||||||||||||||||
106. |
Mitä Jumala varjelee kahdeksannessa käskyssä? |
||||||||||||||||||||||||||
|
Kahdeksannessa käskyssä Jumala varjelee lähimmäisemme kunnian ja maineen. |
||||||||||||||||||||||||||
107. |
Mitä Jumala kieltää kahdeksannessa käskyssä? |
||||||||||||||||||||||||||
|
Jumala kieltää meitä lausumasta mitään pahaa lähimmäisestämme, ellei se tapahdu Jumalan käskystä ja velvoituksesta. |
||||||||||||||||||||||||||
108. |
Mikä on väärää todistusta? |
||||||||||||||||||||||||||
|
Väärää todistusta ovat kaikki pahan sydämemme ajatukset ja puheet lähimmäisestämme, jotka vahingoittavat hänen kunniaansa ja mainettansa. Tätä syntiä ovat: 1. Oikeudessa tai viranomaisen luona esitetty valheellinen lausunto, todistus, syytös tai puolustus ja väärä tuomio.
Tehtävä: Lue Apt. 6:11-14: väärät todistajat Stefanusta vastaan.
2. Kun puhumme lähimmäisestämme petollisessa ja pahassa tarkoituksessa toisin kuin asia on ja vaikenemme totuudesta (juoruaminen ja parjaaminen).
Tehtävä: Lue 2 Kun. 5:19-27: Geehasin valheet. 3. Kun ilmaisemme lähimmäisemme salaisuuden.
4. Kun puhumme lähimmäisestämme pahaa muille.
5. Kun sydämessämme haudomme pahaa lähimmäistämme vastaan ja ajattelemme hänestä pahaa.
|
||||||||||||||||||||||||||
109. |
Miten kahdeksatta käskyä on sovellettava? |
||||||||||||||||||||||||||
|
Kahdeksatta käskyä ja oikeutta on sovellettava siten, ettei sitä käytetä viattomia vastaan. Niinpä totuuden salaaminen esimerkiksi isänmaan vihollisten tai muiden pahantekijöiden torjumiseksi ei ole valheen syntiä, vaan meitä velvoittaa siihen oikea lähimmäisen rakkaus. Samoin velvollisuutenamme on ilmoittaa tietoomme tullut paha aikomus. Esivallalla, vanhemmilla ja muillakin on kullakin hallintoalallaan oikeus ja velvollisuus nuhdella, tuomita ja rangaista pahaa. Seurakunnalla ja sen pastorilla on oikeus käyttää avaintenvaltaa. Tehtäviä: Lue Joos. 24-5 ja Hebr. 11:31: Raahab ei kertonut totuutta Israelin vihollisille, 1 Sam. 20:12-13: Joonatan lupasi kertoa Daavidille pahat aikeet, ja Apt. 23:12-16: Paavalin sisarenpoika ilmaisi Paavalille juutalaisten murha-aikeen. |
||||||||||||||||||||||||||
110. |
Miten meidän tulee puhua lähimmäisestämme? |
||||||||||||||||||||||||||
|
Jumala tahtoo, että me puhumme lähimmäisestämme aina vilpittömästi ja hänen parastaan tarkoittaen.
Tämä toteutuu, kun 1. Puolustamme lähimmäistämme valheita, juoruja sekä vääriä tai liioittelevia syytöksiä vastaan.
Luther: "Jos siis tapaat suunsoittajan, joka juoruilee toisesta ja parjaa häntä, niin sano hänelle vapaasti vasten kasvoja niin, että hän sävähtää punaiseksi. Näin oppii pitämään suunsa kiinni moni, joka muuten voisi saattaa jonkun ihmisraukan huonoon maineeseen, josta tämä vaivoin voi vapautua. Kunnia ja hyvä maine ovat näet helposti riistetyt, mutta niitä ei hankita helposti takaisin." 2. Kerromme ja kiitämme vilpittömin mielin lähimmäisemme todellisia hyviä ominaisuuksia ja tekoja.
3. Emme usko vähällä lähimmäisestämme pahaa, vaan ymmärrämme häntä parhaalla mahdollisella tavalla. Peitämme hänen heikkouksiaan ja virheitään, rukoilemme hänen puolestaan, toivomme parannusta ja puhumme itse aina totta.
Luther: "On erityisen ihana, jalo avu, jos joku osaa kaiken, minkä kuulee lähimmäisestään puhuttavan - ellei se ole ilmeistä pahaa - hyvin selittää ja kääntää parhaaksi tai ainakin jättää rankaisematta, siis tekee aivan toisin kuin nuo myrkkykielet, jotka kaikin voimin koettavat vainuta ja saada hyppysiinsä jotakin lähimmäisestään, häntä moittiakseen, ja selittävät ja vääntävät sitä pahimpaan päin." Tehtävä: Lue Jaak. 3:5-8: Kielellämme voimme tuottaa suurta kirousta tai suurta siunausta. |